Kuinka ihanat asuinsijasi, Herra Jumalani ( Ps. 84 Koorahilaisten virsi )

 KUINKA IHANAT ASUINSIJASI,  HERRA JUMALANI

1. Kuinka ihanat asuinsijasi, 
Herra Jumalani, Herra Sebaot.
Sielu ikävöi, sydän halajaa,
 Herran esikartanoihin asumaan.
Löys suojapaikan lintunen, sai pesän pääskyn poikanen
Alttariltasi, Herra Sebaot, sydämeni Kuningas ja Aurinko.
2.
 Kansa autuas kiittää Jumalaa,
 vaikka usein polku kyynellaaksoon vie.
Lähteet pulppuaa, muuttuu kova maa.
Siunausten virrat tulvii taivaasta.
Jumala, minun Kilpeni, katseesi käännä puoleeni.
Rukoukseni ota korviisi. Matkamiehen ikävä on luoksesi.

3. Päivä yksikin, Herra, luonasi,
 parempi kuin tuhat päivää muualla.
Ohjaa kulkuni, kiinnä katseeni
ihanuuksiin taivaallisen huoneesi.
Oi varjele mua pahasta, ja pilkkaajankin majasta.
Armo, kunnia, Herran antama, taivaan tietä vaeltavan osana.

(SU, KU, EK)
Viite 7.6. 2015. Tämän runon sisöältö pysytelee psalmin 84  rajoissa. Kirjoitan psalmin  sillä Raamattuversiolla (Kirkolliskokous 1938),  jota äitini ja minä käytimme.

Ps.84
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi.
Kuinka ihanat ovat Sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
Löysihän lintunen majan  ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee; Sinun alttarisi ,Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
Autuaat ne, jotka Sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät Sinua alati. Sela.
Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa Sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peitteää sen siunauksilla.
He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
Herra Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korrviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso Voideltusi kasvoja.
Sillä yksi päivä Sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla;
mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian,, ei Hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
Herra Sebaot,  autuas  se ihminen, joka Sinuun turvaa.

Turvaa sieluni Jumalaan (Miksi sieluni murehdit)

 TURVAA SIELUNI JUMALAAN

1.Turvaa sieluni Jumalaan, Hän on auttaja parhain.
Uskollinen on armossaan, nostaa poluilta harhain.

2. Miksi sieluni murehdit, Herra taakkasi kantaa.
Hän on kallio ikuinen, uuden elämän antaa.

3. Älä unohda milloinkaan, rakkaudestaan kiittää.
Tyhjiin nälkäisiin sydämiin armon aarteita riittää.

4. Tule Herrani siunaamaan, kaikki elämän päivät.
Armahduksesi hetkiin suo, jotka taakseni jäivät.


Viite 6.7. 2015
Kahdessa psalmissa Psalmi 42 ja sille jatkona olevassa Psalmissa 43 ( koorahilaisten mietevirsiä)   ja niissä  esiintyy lausetta  Miksi murehdit minun sieluni? Tämä esiintyy kolme kertaa.
Tämä runo  Turvaa sieluni Jumalaan lie ollut  äitini  viimeisiä, koska sillä on  ainoastaan isältäni  yksinuottinen melodia olemassa  eikä kukaan kanttoreista ole sitä sovittanut.
Psalmin suomalaisena otsikkona Raamatussa  on Maanpakolaisen ikävöiminen  Herran huoneeseen.

 Kirjoitan tähän nämä lyhyet koorahilaispsalmit. (Koorahilaiset olivat  Mooseksen isän  veljen Jisharin, Kehatin pojan poikien sukuja ja Leevin sukukuntaa, niitä sukuja, jotka tunnettiin   musiikin ja veisuun talenteistaan   

Ps. 42
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.
Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.
Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?
Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin,
kun minulle joka päivä sanotaan:. "Missä on sinun Jumalasi?"
Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni,,
minä kuljen väentungoksessa,, astun sen kanssa Jumalan huoneeseen
riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.
Miksi murehdit minun sieluni, ja olet minussa niin levoton?
Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan Häntä kiittää Hänen kasvojensa avusta.
Minun Jumalani, minun sieluni on murheellinen minussa,
sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla,
Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.
Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa,
kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.
Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan
 ja rukoilen elämäni Jumalaa.
Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: Miksi olet minut unhottanut?
Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?
Minun luitani jäytää, kun viholliseni minua häpäisevät,
sanoen minulle kaiken päivää:" Missä on sinun Jumalasi?"
Miksi murehdit , minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton?
 Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää Häntä,
 minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.
Ps. 43
Auta minua oikeuteeni, Jumala, ja aja minun asiani armotonta kansaa vastaan.
Päästä minut kavaloista ja vääristä ihmisistä.
Sillä Sinä olet minun Jumalani, minun linnani.
Miksi olet minut hyljännyt?
Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa vihollisen ahdistamana?
Lähetä valkeutesi ja totuutesi.
Ne minua johdattakoot,viekööt  minut Sinun Pyhälle Vuorellesi,
Sinun asuntoihisi, että minä saisi tulla Jumalan alttarin eteen,
Jumalani eteen, joka on minun iloni ja riemuni,
ja kiittäisin kanteleilla Sinua, Jumala, minun Jumalani.
Miksi murehrit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton?
Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää Häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Vain tuulen henkäystä (Mainen maja puretaan)

VAIN TUULEN HENKÄYSTÄ ON ELÄMÄMME TÄÄLLÄ 
(Mainen maja puretaan) 

1. Vain tuulen henkäystä on elämämme täällä.
Se varjon lailla haihtuu, kuin ruoho häviää.
On turvallista tietää, on yksi pysyvää.
Se rakkaus on Herran, iäti kestävää.

2. Majani mainen kerran pois viedään puretaan
ja elämäni kankaan loimetkin leikataan.
Suo Herra armos silloin kun vaivun eteesi.
Suo turvanani olla Sun pyhät haavasi.

3. On suuri juhlapäivä, kun tomun lapsi saa
taivaisen kuoron kanssa ylistää Jumalaa.
Saa nähdä Pyhän Vuoren, sen ikikallion,
Ja kaikki kauniit unet ne silloin totta on.
(SU, KU, JL)

Viite 7.6. 2015
Raamatussa on useassa kohdassa kuvattu elämää kankaana ja ihmisen  kehoa majana ja telttana.
Kuningas Hiskia sairastaessaan jotain kuolettavaa tautia kirjoitti toivuttuansa  muistiin laulun.
 Jes. 38: 10-22. 
"Minä sanoin: kesken rauhallisten päivieni
 minun on mentävä tuonelan porteista;
jäljellä olevat vuoteni on minulta riistetty pois.
Minä sanoin: En saa minä enää nähdä Herraa elävien maassa,
en enää ihmisiä katsella manalan asukasten joukossa.
Minun majani puretaan ja viedään minulta pois
niinkuin paimenen teltta :
Olen kutonut loppuun elämäni,  niinkuin kankuri kankaansa,
minut leikataan irti loimentutkaimista.
Ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun.
Minä viihdyttelen itseäni aamuun asti-
niinkuin leijona hän murksaa kaikki minun luuni;
ennekuin päivä yöksi muuttuu,
sinä teet minusta lopun.
Niinkuin päskynen, niinkuin kurki minä kuikutan,
minä kujerran  kuin kyyhkynen;
hiueten katsovat minun silmäni korkeuteen;
Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua.
Mitä nyt sanonkaan?
Hän lupasi minulle ja täytti myös;
minä vaellan hiljaisesti kaikki elämäni vuodet
sieluni murheen tähden. 
Herra, tämänkaltaiset ovat elämäksi,
ja niissä on koko minun henkeni elämä.
Sinä teet minut terveeksi; anna minun elää.
Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe;
Sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta,
sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.
Sillä ei tuonela sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä;
eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa.
Elävät, elävät Sinua kiittävät,
niinkuin minä tänä päivänä;
isä ilmoitaa lapsillensa sinun totuutesi.
Herra on minun auttajani.
Minun kanteleeni soittoja soittakaamme
kaikkina elinpäivinämme Herran tempppelissä. "

Oi kiittäkää Herraa, niin hyvä Hän on ( Jumalan asumus ihmisessä. Jumalan huolenpito)

 OI KIITTÄKÄÄ HERRAA, NIIN HYVÄ HÄN ON
(Jumalan asumus ihmisessä. Jumalan huolenpito)

1. Oi kiittäkää Herraa, niin hyvä Hän on,
kun armonsa pysyy ja on loputon.
On Herramme asunto taivaallinen,
Myös majana sydämet ihmisien.

2. Kun Jumala kuvakseen minutkin loi,
niin iäisyys ikävän sydämeen soi.
On pisara taivasta mun sielussain,
vaikk´ kuvasi minussa outo on vain.

3. Mä kiitän Sua isäni taivaallinen,
kun armosi mua kohtaan on ihmeinen.
Sun silmäsi näkivät mun alkuni,
on päivien määrä Sun kirjassasi.

4. On Jumalan rakkaus mittaamaton,
kun kaarneenkin poikaset huomassaan on.
Ja Hänelle kalliimpi timantteja
on sielumme, jota Hän vain halajaa.

5. Oi kiittäös sieluni Vapahtajaa,
kun hengessä katsella saan Golgataa.
Se aikojen alussa ollut ja on.
Nyt kiitoksen aihe on meill loputon.
(SU, KU, JI)

Viite 7.6. 2015
Paavali kirjoittaa  efesolaisille ( Ef.2.)  kuinka Jumala on tehnyt  seurakunnan eläväksi. Efeso oli ensimmäinen Ilmestyskirjassa mainittu seurakuntalampunjalka, joka sai valonsa, ( sanomansa) , . yhden tähden niistä Jeesuksen kädessä olevasta  7 tähdestä.

Paavali selvittää, miten seurakunta rakentuu apostolien ja profeettain  perustukselle kulmakivenä Kristus Jeesus ja näin seurakunta on Jumalan Asumus  Hengessä. (Herramme asunto taivaallinen) .
Ef. 3: 17: - Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne.   (  Myös majana sydämet ihmisten)

Esrahilaisen Eetanin mietevirsi:  Ps. 89:48  Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka  katoavaisiksi sinä olet tehnyt kaikki ihmislapset!

Luojan luomakunnalleen säätämät vahvat   luonnonlait pitävät luomakuntaa  yllä. Tästä on Jobin kirjassa paljon tekstiä  Esim. Job 39: Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
 Kaarne-emot ja isät tietysti hankkivat  vanhempien vaistoillaan,  niin että Jumala saattoi käskeä huolehtivaisia kaarneita  tiputtamaan ylimääriä vielä Elialle aikanaan (I Kn 17: 3-6.) 

Ps. 139  mainitsee ihmisen luomisesta:
 Sinä olet luonut minun sisimpäni,  sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani.  Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki Sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut

Oi, mikä onkaan ihminen ( Katoavaisella ihmisellä on iankaikkisuus sydämessään)

 OI, MIKÄ ONKAAN IHMINEN
( Katoavaisella ihmisellä on iankaikkisuus sydämessään) 

1. Oi mikä onkaan ihminen kuin öinen näky vaan.
Kun tuuli henkii ylitseen, ei häntä tunneta.

2. On maasta tullut, maaksi jää, kuin varjo vaihtuva.
On jokin meissä pysyvää, ei koskaan haihtuva.

3. Se sielumme on ikuinen, kotoisin taivaasta.
Kaipaus sinne ainainen, ikuiseen majaansa.

4. On meissä kuva Jumalan, perintö taivainen.
Ja kuolemasta pelastaa vain veri Jeesuksen.

5. Se ainoa on turvamme nyt kotimatkalla.
Soi siitä kiitoslaulumme myös kerran taivaassa.
( SU, KU, EK)


Viitteet 7.6. 2015

Tuomari-Kunigas Salomo Saarnaajan kirjassa elämänsä lopulla  vaipui  epätoivoon havaitessaan että hän ei pystynyt tuomaan oikeutta maan päälle.  Hän arveli, ettei lopulta  jää muistoakaan esi-isistä eikä jälkeläisistä, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat. Mutta hän totesi  jotakin kallisarvoista:  Jumala on tehnyt kauniisti kaiken aikanansa, myös iankaikkisuuden Hän on pannut ihmislasten sydämeen; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua. Srn. 3: 11, 20.

Sitten  Kuningas Salomo vertasi luomakuntaa eläimiä ja ihmisiä ja totesi: Kaikki menee  samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.  Luomakunnan alkuaineet ovat samoja, tomua.

Tuomari-Kuninkaalle oli   raskasta käsittää, että hän ei saanut aikaan oikeutta valtakuntaan. Hän totesi: Kaikkea voi tapahtua kaikille. Sama kohtalo  on vanhurskaalla ja jumalattomalla... Srn. 9: 2.

Kuitenkin Salomo itse uskoi , että on olemassa  Jumalan oikeus.  ja sen takia tulee pyrkiä hyvään, vaikka oikeus ei ihmisen lyhyen elämän aikana häntä itseään kohtaisikaan.  Srn. 11: 9.  Saarnaajan kirjan viimeinen jae 12: 13-14.  on tämä: Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä: pelkää Jumalaa ja pidä Hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä. Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa. 

Vasta Jumlan Poika, Jeesus, Salomonin jälkeläinen, Messias  oli saattava oikeuden sanoman maailman kansoille ja Hän saattaa  oikeuden voittoon. ( Matt. 13: 18,20).

VT kuvaa monessa kohdassa  ihmisen elämän lyhyyttä.

Daavidin psalmi  Ps.39: 5  Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin kuinka katoavainen minä olen. Katso, kämmenenleveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niin kuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Varjona vain ihminen vaeltaa-

Ps. 39: 12 Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset...

Myös Mooseksen rukous kuvaa elämän lyhyyttä Ps. 90:3-6.  Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot:  Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset. Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niin kuin eilinen päivä, joka meni ohitse ja niin kuin öinen vartiohetki. Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa- aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.

  (Psalmissa Mooses sanoo,että ihmisen  elinpäivät ovat 70 tai enintään 80 vuotta.Hän rukoilee  armon päiviä yhtä monta vuotta kuin on kokenut kovaa ja hänelle suotiin  vielä 40 vuotta. aika jonka hän oli Egyptin prinssinä Israelin kansan kanssa  orjuudessa  Mooses  sai elää 120 vuotta)

Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa on sanat:Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi Hän hänet loi. (I M. 1: 27a).

On vielä monta kulkijaa... (Elämän tien valitsemisesta)

 ON VIELÄ MONTA KULKIJAA MATKALLA DAMASKOON
(Elämän Tien valitsemisesta)

1. On vielä monta kulkijaa matkalla Damaskoon
On viha matkaseurassaan ja sydän kylmä on.
Vaan taivaisen kirkkauden tuo Herran armo sydämeen.
Se Saulista saa Paavalin, oi armo ihanin.

2. Myös Emmauksen tietä käy niin moni murheissaan.
On Herra poissa, eikä näy yhtään lohduttajaa.
Kun sieluihin odottaviin ilmestyy Ristinsankari,
Niin sydän syttyy palamaan Jeesuksen seurassa.

3. Oi Jeesus ole minulle Tie , Totuus, Elämä.
Suo aina elää Sinulle ristisi lähellä.
Oi, Pyhä Tie, Elämän Tie, luoksesi kerran minut vie.
Jo kohota mun katseeni taivaisiin majoihin.
(SU, KU, JL)

Viitteet 7.6. 2015 elämän tien valitsemisesta
Damaskon tiestä kertoo Apostolien teot 9_13.
I Kor 15: 8.  Damaskon tiellä Saulus muuttui Paavaliksi, vihaa puuskuva  evankeliumin julistajaksi.

Emmauksen tiestä kertoo Luukas 24:13-35.  Kaksi vahvasti uskovaa juutalaista opetuslasta  saivat uuden ymmärtämyksen  Mooseksen lakiin, profeettoihin ja kaikkiin kirjoituksiin ja heidän silmänsa aukenivat näkemään ylösnousseen Jeesuksen.

Johanneksen evankeliumissa Jeesus ilmoittaa, että Hän on Tie, Totuus ja Elämä, (Joh. 14:6).
Hän on Ylösnousemus ja Elämä ( Joh 11: 25)
Hebrealaiskirje ilmoittaa  Hebr. 10: 20 että Hän on uusi ja elävä tie.
Viitteet 7.6. 2015