fredag 16 september 2022
2022 elo-syyskuun vaihteen Suomen matkalta. Aamupuuro Montun pikkukeittiössä.
Uotin alueella on myllerrystä: Vanha Mäntylä, Puutalo on purettu ja sen kivijalkakerros on säilytetty alustana uudesta puusta tehdylle ulkoilmaterassille, jonka ympäristön maaperää valmistetaan puutarhaksi. Kivitalolle on hankittu maalämmitysjärjestelmä. Katto on saanut uudet rännikourut. Yksi huone on muutettu kirjastohuoneeksi. Suvun taiteellinen haara toimittaa luo uusia tauluja. Montun seinämillä on sekä Sirkka Uoti-äitimme tekstaamia tauluja että tri eläinlääkäri Kaija Uotin tauluja ja Kaijan suvulta on tulossa lisää taidetta taloon. Kesäisin on laitoksessa taidemaalauskursseja. Kirsti-siskoni istuttamat hedelmäpuut ja marjapensaat ovat satoisia: Omenaa, luumua, karviaista, punaherukkaa. Kirsti miehensä kanssa lisäksi sienestävät. Kaija siskoni Pohjois-Suomessa marjastaa. puolukat, mustikat! Näistä luonontuotteista sitten Kylpylän asiakkaat saavat talven aikana makoisaa ravintoa . Uotilaiset perinteet: suurkeittiön tarpeisiin sovellutetut säilönnät jatkuvat näiden mainittujen itsepoimittujen elintarvikkeiden suhteen - tosin nykyaikaisen tekniikan avulla ( pakasteet ja muut nykyaikaiset menetelmät).
måndag 30 september 2019
Uusi moderni sauna on valmistunut!
Näkyy kuva FaceBookissa Kirstin sajtissa:
Villiviinit ovat aivan riemunpunaisia kivitalon rannan seinämällä ilta-aurinkoa kohden ja sauna remontti on ohi, uusi moderni höyrysauna (suomalaisen design) on valmistunut ennen kylmän vuodenajan alkua! Keuhkojen kannalta on erittäin tärkeää, että sauna on remontoitu, putkisto uusittu ja muodostuva höyry on täten tervehdyttävää. Suomen arktisissa oloissa sauna vastaa trooppisten maiden antaman lämmön terveellisestä osuudesta.
https://www.facebook.com/search/top/?q=kirsti%20uoti&epa=SEARCH_BOX
Näin häiveen tänään uudesta saunasta Kirstin sajtissa, mutta todellakin kuva katosi sitten, enkä löydä sitä enää tähän.
Villiviinit ovat aivan riemunpunaisia kivitalon rannan seinämällä ilta-aurinkoa kohden ja sauna remontti on ohi, uusi moderni höyrysauna (suomalaisen design) on valmistunut ennen kylmän vuodenajan alkua! Keuhkojen kannalta on erittäin tärkeää, että sauna on remontoitu, putkisto uusittu ja muodostuva höyry on täten tervehdyttävää. Suomen arktisissa oloissa sauna vastaa trooppisten maiden antaman lämmön terveellisestä osuudesta.
https://www.facebook.com/search/top/?q=kirsti%20uoti&epa=SEARCH_BOX
Näin häiveen tänään uudesta saunasta Kirstin sajtissa, mutta todellakin kuva katosi sitten, enkä löydä sitä enää tähän.
söndag 1 september 2019
Aitini Sirkka Uotin syntymästä 100 vuotta 18.9.2019
Lempäälän Luontaiskylpylä valmistautuu viettämään Äitimme syntymäpäivän 100-vuotismuistoa.
Otin muutamia valokuvia nyt kesällä siellä käydessäni Luontaiskylpylän nykyisestä hahmosta-
Kirsti Uoti , nuorin sisareni hoitaa nyt tätä perinteistä kylpylää.
Juhannusruusut alkoivat kukkia valkoista ruusuaan keskellä elokuuta ja sitten pensas väläytti mitä vahvimpia syksyvärejään!
Uimakoppi toimii kutsuvana kuten ennen ja vedet kirkkojärvessä virtaavat edelleen.
Poluilta ei kulkijaa puutu ja moni kukka löytää levollisen kasvurinteen.
Kurtturuusu ja hansaruusu kilpailevat olemasasolostaan.
Jalavistot kokevat eksistentiaalista uhkaa nykyään jo Suomessakin. Jalava on Uotin alueen yksi tavallisimpia puita.
Kylpylän rinteiden spireat ovat jaksaneet kukoistaa joka vuosi yli puolen vuosisataa!
Tyynen illan pehmeät aallot keinuttavat lumpeita ja ruohoja.
Syksy kuvioi heinät, kaislat , korret, taimet, sammaleet ja jäkälät.
Joka vuosi laineet tuovat rantaan jotain uutta siementäkin.
Vanhan Puutalon purkamisen jälkeen on rantamaisema avartunut.
Sisareltani Kirsti Uotilta onnistuu kukka kuin kukka puhkeamaan loistoonsa!
Otin muutamia valokuvia nyt kesällä siellä käydessäni Luontaiskylpylän nykyisestä hahmosta-
Kirsti Uoti , nuorin sisareni hoitaa nyt tätä perinteistä kylpylää.
Juhannusruusut alkoivat kukkia valkoista ruusuaan keskellä elokuuta ja sitten pensas väläytti mitä vahvimpia syksyvärejään!
Uimakoppi toimii kutsuvana kuten ennen ja vedet kirkkojärvessä virtaavat edelleen.
Jalavistot kokevat eksistentiaalista uhkaa nykyään jo Suomessakin. Jalava on Uotin alueen yksi tavallisimpia puita.
..
Nyt siellä Uotilla valmistuttiin syksyn muistojuhlaan: 18.9. kun 100 vuotta on kulunut Sirkka -äidin syntymästä. Hän istutti mielellään orvokkeja ja niin näyttää Kirsti myös tekevän. Katselin kun Kirsti tuon tuosta ison vihreän kastelukannunsa kansas kasteli puutarhansa kukkia iltasella. Tuli mieleen J.N. Lahtisen/ Siiri Lamerin s'vel ja laulu: Orvokkini:
"Orvokkini tumma silmä, kultasydän pieni.
Katsot aina lempeästi, kun luoksesi käy tieni.
Itse hoidin kukkamaani, rikkaruohot kitkin.
Vettä kannoin iltasella rantatieä pitkin.
Noudan tästä äidilleni orvokin tai kaksi,
annan kaunokukkaseni äidin armahaksi.
Hoivastasi hellimmästä, jonka sain mä sulta,
Luoja sua siunatkohon,
oma äitikulta. "
söndag 9 december 2018
Äitini Sirkka U., Amerikkaan lähtevä Anna Laine ja luontaiskylpylän ylihoitaja Selma R.
Alakuvassa äitini ottaa kuvan Annan kukituksesta ennen matkallelähtöä. Kuva on sillä Amerikan kameralla: värikuva.
måndag 24 september 2018
Lasten kirjallisuuden nälkään ravintoa
KL J Uotilla oli kirjastonsa- kolme seinää täynnä kirjahyllyjä, paljon mielenkiintoista tietokirjallisuutta. Mutta Sirkka äiti piti huolta myös lastensa nuorisokirjallisuuden saannista. Erittäin suosittuja oli minun nuoruudessani WSOY:n NTK sarja. Aion tässä lopuksi kirjoittaa vuoteen 1959 asti ilmestyneet 121 kirjaa nimiltään. Mainitsen,että meille tilattiin myös nuorisolehtia ja sanomalehtiä tuli runsaasti, koska Kylpylän puolella niitä tarvittiin asiakkaiden lehdiksi. Kirja oli arvostettu syntymä- tai nimipäivälahja tai joululahja tai kilpailuista palkinto.
Myöhemässä teiniiässä tietysti kiinnosti paksutkin romaanit, mutta on yksi vaihe jossa NTK.n nuorisokirjat soveltuvat hyvin. Ne ovat helppolukuisia ja noin 150 sivuisia.
Ihan jokaista sarjan kirjaa en kuitenkaan ole lukenut, vaikka niitä sai myös kirjastosta lainaksi. Toisaalta jotkut niistä olivat niin mukavia, että niitä luki useamman kerrankin.Tässä luettelossa ei ole läheskään kaikkia NTK sarjan kirjoja muta otan muistiin nämä 120 sillä niitä voi suositella jo sen takia että ne ovat WSOYN. NTK sarjaa.
Tässä ei ole WSOY:n 1940-luvun kirjoja kuten
Anni Swan: Tottisalmen perillinen, Iiris rukka, Kaarinan kesäloma, Ollin oppivuodet, Pikku pappilassa, Ulla ja Mark, Sara ja Sarri, Sara ja Sarri matkustavat, Me kolme ja Ritvan suojatit,
WSOY ja ilmestymisvuodet 1940-luvulla. Luin Anni Swanin kirjat, kaikki joita käsiini sain. https://sv.wikipedia.org/wiki/Anni_Swan
Kirjoitan lisä listaa:
Vapaavuori L. Salmikämpän pojat.
Riikkilä Väinö. Viimeiset kaanit.
Juva Kerttu. Leppiluodon leiriläiset.
Hinkle Th. C. Myrskytuuli.
Tamminen J. Ensimmäinen Marathon.
Harte Bret. Preerian poika.
Twain Mark. Prinssi ja kerjäläispoika.
Burnett F.H. Kadonnut prinssi.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu.
Fitinghoff Laura. Hallatunturin lapset
Finnemore J. Robin Hood.
Tamminen Juuse. Salamiin voittajat.
Riikkilä Väinö. Saarelta nousi savua.
Farley Walter. Musta orhi.
Riikkilä Väinö. Lautalla yli Enonselän.
Burnett F.H. Pikku prinsessa.
Kästner E. Lisen ja Lotten salaisuus.
Lindgren Astrid. Kalle mestarietsivä.
Wiggin Kate D. Villiruusu.
Porter Eleanor. Iloinen tyttö.
Hänninen Kaarlo. Jäämeren sankari.
Turner Ethel. Seitsemän sisarusta.
Cooper J.F. Hirventappaja.
von Tempski A. Pami-tytön paratiisi.
Hamsun Marie. Tunturilaakson lapset.
Vapaavuori Lennart. Puolikuun Liitto.
Wiggin K.D. Keltaaisen talon lapset.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu merellä.
Fossum Gunvor. Elsen uudet ystävät.
Kullman Harry. Salainen matka.
Koivistoinen Eino. Etelämeren valloittaja.
Cooper J.F. Viimeinen mohikaani.
Lindgren Astrid. Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä.
Marryat Frederick. Perämies Pirteä.
Malot Hector. Pieni tuntematon.
von Tempski A.. Anne korallisaarilla.
Turner Ethel. Sisarusten varttuessa.
Tamminen Juuse . Varjagien aarre.
Cooper J.F. Haukansilmä.
Bergen Bertie. Salaperäinen osakeyhtiö.
Marryat Frederic. Merirosvo.
Honka Aaro. Juanikkaat virtaheposet.
Mustasalo Aarne. jokikylän pojat.
Ingman A.E. Rimpisuon usvapatsas.
Honka Aaro. Viakkaat Vaeltajat.
Tamminen Juuse. Rapolan Kuninkaan vangit.
Verne Jules. Sukelluslaivalla maapallon ympäri.
Wilkuna Kyösti. Tapani Löfvingin seikkailut.
Lehtinen Hannu. Kersat eivät kursaile.
Webster Jean. Setä Pitkäsääri.
Kästner Erich. Lentävä luokka.
Verne Jules. Tsarin kuriiri.
Kullman Harry. Salainen tehtävä.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu kippareina.
Juva Kerttu. Kurki-vartio kunnostautuu.
Lindeberg Stina.Salaisuuksia tohtorin talossa.
Tetzner Lisa. Musta Veljeskunta I.
Tetzner Lisda. musta Veljeskunta II.
Kästner Erich. Pojat salapoliiseina.
Twain Mark. Tom Sawyerin seikkailut.
Twain Mark. Huckleberry Finnin seikkailut.
Cooper J.Fenimore. Ruohoaavikko.
Garnett Eve. Kulmakujan perhe.
Gatti Attilo. Saranga, Viidakon poika.
Lindgren Astrid. Rasmus ja kulkuri.
Ilmari Osmo. Uhka avaruudesta.
Ingman A.E. Latvasaaren kuninkaan hovilinna.
Lie Bernt. Sven Hankatuuli.
Stevenson R.L. Aarresaari.
Verne Jules. Kapteeni Grantia etsimässä.
Verne Jules. Kapteeni Grantin lapset.
Ingman A.E. Kahden taalarin raha.
Tezner Lisa. ...mitä järvellä tapahtui.
Webster Jean. Paras vihollinen.
Riikkilä Wäinö. Adventuren viimeinen lasti.
Berg Bengt. Arizonan Kallen poika.
Lehikoinen Aimo. Siursaaren kalamaja.
Stokke Bernhard. Yksin vartiopaikalla.
Lindgren Astrid. Yksityisetsivä Kalle Blomkvist.
Ilmari Osmo. Kadonneet Kuussa.
Räsänen Aino Maria. Maria Madagaskarissa.
Sorva Jouko. Tuhatviisisataa riikintaalaria.
Ballantyne R.M. Korallisaari.
Kipling Rudyard. Meren urhoja.
Niemi Ismo. Viidakko kapinoi.
Hamre Leif. Lentokone kadoksissa.
Kyle Elisabeth. Paatsamakartanon vieraat.
Berna Paul. Päättömän hevosen salaisuus.
Meretoja Ilona. Lootuskukan jalokivi.
Garnett Eve. Yllätyksiä Kulmakujalla.
Kemppi Usko. Sissinä lainavaatteissa.
Ott Estrid. Poika etsii kotia.
Lindgren Astrid. Rasmus, Pontus ja Höpö
Ilmari Osmo. Siriuksen lähettiläs.
Sorva Jouko. Salaperäinen Harmaahaiven.
Knight Eric. Lassie palaa kotiin.
Pakkanen Kaija. Vimperin pihan Ilona.
Vuorinen Esteri. Oli onneksi kesä.
Kokki Aira. Me katosimme kylästä.
Räsänen Rebekka. Johannan lasitorni.
Siippainen Olavi. Opossumi ja IV A.
Brink Aira. Tapahtui toukokuussa.
Murros Helena. Vaihdettu kesä.
(Tämä luettelo on viimeksi mainitun kirjan takakannessa ja viimeisellä lehdellä painettuna) .
katson vielä mitä netti kertoo nykyään WSOY:n Nuorten toivekirjastosarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorten_toivekirjasto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Soinne
Äitini vasemmalla. Keskellä runoilija Einari Vuorela ja oikealla kirjailija Laura Soinne. He ovat pariskunta, muta kummatkin taiteilijat säilyttivät oman sukunimensä.
Myöhemässä teiniiässä tietysti kiinnosti paksutkin romaanit, mutta on yksi vaihe jossa NTK.n nuorisokirjat soveltuvat hyvin. Ne ovat helppolukuisia ja noin 150 sivuisia.
Ihan jokaista sarjan kirjaa en kuitenkaan ole lukenut, vaikka niitä sai myös kirjastosta lainaksi. Toisaalta jotkut niistä olivat niin mukavia, että niitä luki useamman kerrankin.Tässä luettelossa ei ole läheskään kaikkia NTK sarjan kirjoja muta otan muistiin nämä 120 sillä niitä voi suositella jo sen takia että ne ovat WSOYN. NTK sarjaa.
Tässä ei ole WSOY:n 1940-luvun kirjoja kuten
Anni Swan: Tottisalmen perillinen, Iiris rukka, Kaarinan kesäloma, Ollin oppivuodet, Pikku pappilassa, Ulla ja Mark, Sara ja Sarri, Sara ja Sarri matkustavat, Me kolme ja Ritvan suojatit,
WSOY ja ilmestymisvuodet 1940-luvulla. Luin Anni Swanin kirjat, kaikki joita käsiini sain. https://sv.wikipedia.org/wiki/Anni_Swan
Kirjoitan lisä listaa:
Vapaavuori L. Salmikämpän pojat.
Riikkilä Väinö. Viimeiset kaanit.
Juva Kerttu. Leppiluodon leiriläiset.
Hinkle Th. C. Myrskytuuli.
Tamminen J. Ensimmäinen Marathon.
Harte Bret. Preerian poika.
Twain Mark. Prinssi ja kerjäläispoika.
Burnett F.H. Kadonnut prinssi.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu.
Fitinghoff Laura. Hallatunturin lapset
Finnemore J. Robin Hood.
Tamminen Juuse. Salamiin voittajat.
Riikkilä Väinö. Saarelta nousi savua.
Farley Walter. Musta orhi.
Riikkilä Väinö. Lautalla yli Enonselän.
Burnett F.H. Pikku prinsessa.
Kästner E. Lisen ja Lotten salaisuus.
Lindgren Astrid. Kalle mestarietsivä.
Wiggin Kate D. Villiruusu.
Porter Eleanor. Iloinen tyttö.
Hänninen Kaarlo. Jäämeren sankari.
Turner Ethel. Seitsemän sisarusta.
Cooper J.F. Hirventappaja.
von Tempski A. Pami-tytön paratiisi.
Hamsun Marie. Tunturilaakson lapset.
Vapaavuori Lennart. Puolikuun Liitto.
Wiggin K.D. Keltaaisen talon lapset.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu merellä.
Fossum Gunvor. Elsen uudet ystävät.
Kullman Harry. Salainen matka.
Koivistoinen Eino. Etelämeren valloittaja.
Cooper J.F. Viimeinen mohikaani.
Lindgren Astrid. Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä.
Marryat Frederick. Perämies Pirteä.
Malot Hector. Pieni tuntematon.
von Tempski A.. Anne korallisaarilla.
Turner Ethel. Sisarusten varttuessa.
Tamminen Juuse . Varjagien aarre.
Cooper J.F. Haukansilmä.
Bergen Bertie. Salaperäinen osakeyhtiö.
Marryat Frederic. Merirosvo.
Honka Aaro. Juanikkaat virtaheposet.
Mustasalo Aarne. jokikylän pojat.
Ingman A.E. Rimpisuon usvapatsas.
Honka Aaro. Viakkaat Vaeltajat.
Tamminen Juuse. Rapolan Kuninkaan vangit.
Verne Jules. Sukelluslaivalla maapallon ympäri.
Wilkuna Kyösti. Tapani Löfvingin seikkailut.
Lehtinen Hannu. Kersat eivät kursaile.
Webster Jean. Setä Pitkäsääri.
Kästner Erich. Lentävä luokka.
Verne Jules. Tsarin kuriiri.
Kullman Harry. Salainen tehtävä.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu kippareina.
Juva Kerttu. Kurki-vartio kunnostautuu.
Lindeberg Stina.Salaisuuksia tohtorin talossa.
Tetzner Lisa. Musta Veljeskunta I.
Tetzner Lisda. musta Veljeskunta II.
Kästner Erich. Pojat salapoliiseina.
Twain Mark. Tom Sawyerin seikkailut.
Twain Mark. Huckleberry Finnin seikkailut.
Cooper J.Fenimore. Ruohoaavikko.
Garnett Eve. Kulmakujan perhe.
Gatti Attilo. Saranga, Viidakon poika.
Lindgren Astrid. Rasmus ja kulkuri.
Ilmari Osmo. Uhka avaruudesta.
Ingman A.E. Latvasaaren kuninkaan hovilinna.
Lie Bernt. Sven Hankatuuli.
Stevenson R.L. Aarresaari.
Verne Jules. Kapteeni Grantia etsimässä.
Verne Jules. Kapteeni Grantin lapset.
Ingman A.E. Kahden taalarin raha.
Tezner Lisa. ...mitä järvellä tapahtui.
Webster Jean. Paras vihollinen.
Riikkilä Wäinö. Adventuren viimeinen lasti.
Berg Bengt. Arizonan Kallen poika.
Lehikoinen Aimo. Siursaaren kalamaja.
Stokke Bernhard. Yksin vartiopaikalla.
Lindgren Astrid. Yksityisetsivä Kalle Blomkvist.
Ilmari Osmo. Kadonneet Kuussa.
Räsänen Aino Maria. Maria Madagaskarissa.
Sorva Jouko. Tuhatviisisataa riikintaalaria.
Ballantyne R.M. Korallisaari.
Kipling Rudyard. Meren urhoja.
Niemi Ismo. Viidakko kapinoi.
Hamre Leif. Lentokone kadoksissa.
Kyle Elisabeth. Paatsamakartanon vieraat.
Berna Paul. Päättömän hevosen salaisuus.
Meretoja Ilona. Lootuskukan jalokivi.
Garnett Eve. Yllätyksiä Kulmakujalla.
Kemppi Usko. Sissinä lainavaatteissa.
Ott Estrid. Poika etsii kotia.
Lindgren Astrid. Rasmus, Pontus ja Höpö
Ilmari Osmo. Siriuksen lähettiläs.
Sorva Jouko. Salaperäinen Harmaahaiven.
Knight Eric. Lassie palaa kotiin.
Pakkanen Kaija. Vimperin pihan Ilona.
Vuorinen Esteri. Oli onneksi kesä.
Kokki Aira. Me katosimme kylästä.
Räsänen Rebekka. Johannan lasitorni.
Siippainen Olavi. Opossumi ja IV A.
Brink Aira. Tapahtui toukokuussa.
Murros Helena. Vaihdettu kesä.
(Tämä luettelo on viimeksi mainitun kirjan takakannessa ja viimeisellä lehdellä painettuna) .
katson vielä mitä netti kertoo nykyään WSOY:n Nuorten toivekirjastosarjasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorten_toivekirjasto
Nuorten toivekirjasto on WSOY:n nuortenkirjasarja, jota julkaistiin 1950-luvulta 1980-luvulle. Sarjassa on 265 osaa. Ensimmäinen kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat (1951) ja viimeinen Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä (1985).[1]
Sarjaan kuuluu kirjoja esim. seuraavilta kirjailijoilta:
Nuoremmille lukijoille julkaistiin sarjaa Lasten toivekirjasto.
Sarjaan kuuluu kirjoja esim. seuraavilta kirjailijoilta:
Nuoremmille lukijoille julkaistiin sarjaa Lasten toivekirjasto.
Lähteet
Aiheesta muualla
Erityisesti tässä yhteydessä pitää mainita, että vanhempieni sydänystäviä olivat Laura Soinne, "Satutäti" , ja hänen miehensä kirjailija Einari Vuorela. Laura Sointeen sadut olivat erityisen rakkaita . Niissä oli jännitystä ja symboliikkaakin todellisiin tapahtumiin takana. Vanhempani pyysivät nuorimman siskoni kummeiksi Einari Vuorelan ja Laura Sointeen. Kun vanhemmilleni tuli runojen ja sävelten talentti 1960-luvun lopulla, , he antoivat ensihedelmänsä aina Sointeiden musikaalisen ja kirjoittajasuvun luettavaksi ja arvioitavaksi. Olen kai maininnut jossain blogissa, että natsiaikana Laura Soinne meni Euroopan turistimatkallaan , kontinentaaliseen kulttuuriin tutustuessaan, junaan, joka oli matkalla Auschwitziin - tietämättä yhtään sen maailmankolkan kauhukatastrofista. Suomalaisen passin takia hänet erotettiin junan muista matkalaisista ja poistettiin junasta. Tällaiset kokemukset heijastuvat muutamista hänen saduistaan, kuten kertomuksessa Paldasta, joka oli kalpeitten varjojen saaressa ja saari painui välillä saavuttamattomiin. .https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Soinne
söndag 23 september 2018
Norrskatan perhetuttavista ja Norrskatan saaresta .
Äitini Sirkka Uotin hyviä ystäviä olivat Turun saaristosta ruotsinkielisessä saaressa Norrskatassa asuvat Martta Teljo ja Helga Sundberg. Martta Teljo oli toiminut Lempäälän käsityökoulussa opettajana ja eläkepäivillään asui Norrskatan kodissaan.
http://web.genealogia.fi/asp/hautoja1d.asp?lang=se&code=73&id=113903
Martta Elina Teljo (3.1. 1893- 5.3. 1975) Käsityökoulun opettaja oli isäni ikätovereita ( isäni oli syntynyt 1898).
Eräässä joulujuhlassa on rakkaita perhetuttavia yhteiskuvassa meidän perheemme kanssa. Martta Teljo on isoäitini Martta kavanderin siskon Lydia Pirilän vierellä istumassa. Istun hänen edessään polviseisonnassa aivan seimen vieressä ( silmälasit piilossa kädessäni ja äitin kaulakoru kaulassa).
Kun kaikki Sirkan ja Kaukon tytöt ( Kaija, Kirsti ja minä), olimme nuoria, meidät lähetettiin tähän ruotsinkieliseen saareen kylään Martalle ja Helgalle, että saisimme kuulla tavallista suomenruotsia .
Wellamolaivalla mentiin saaristoon Turusta Aurajoen rannoilta. Sieltä päästiin sitten lautalla pois. Minulla oli uusi laatikkokamerani mukana. Olin ansainnut kotitöistä rahat laatikkokameraan Kodak.
Kiertelimme sitten pientä kylää päästä päähän, Kirsti ehti saada jonkun ystävättärenkin kylästä , kävimme kyläkaupassa ja tosiaan käytimme ruotsinkielentaitoamme. Meistä oli mielenkiintoisia meren saaren kalliot ja metsät sekä meren poukaman matala hiekkapohjainen ranta. Martta ja Helga tekivät myös moottoriveneretkiä ja kävimme naapurisaarissa uimassa.
Lautoilla päästiin sinne mantereelta.
Tästä on muutamia valokuviakin vielä jäljellä albumissani. Alkuun kerään tähän netistä jotain tietoa Norrskatasta. Siellä oli kirkko ja kylä ja satama ja kunnollinen autotie kylänläpi. Lautta tuli saaren toiseen päähän. Saarella oli meidän mittapuussa aika paljonkin kokoa. Äiti kovasti oli huolissaan siitä, että oppisimme ruotsia, koska Hämeessä siellä Pirkanmaan Lempäälässä ei ruotsia tosiaankaan puhuttu missään.
Tietoa Norrskatasta:
Martta Elina Teljo (3.1. 1893- 5.3. 1975) Käsityökoulun opettaja oli isäni ikätovereita ( isäni oli syntynyt 1898).
Kun kaikki Sirkan ja Kaukon tytöt ( Kaija, Kirsti ja minä), olimme nuoria, meidät lähetettiin tähän ruotsinkieliseen saareen kylään Martalle ja Helgalle, että saisimme kuulla tavallista suomenruotsia .
Wellamolaivalla mentiin saaristoon Turusta Aurajoen rannoilta. Sieltä päästiin sitten lautalla pois. Minulla oli uusi laatikkokamerani mukana. Olin ansainnut kotitöistä rahat laatikkokameraan Kodak.
Kiertelimme sitten pientä kylää päästä päähän, Kirsti ehti saada jonkun ystävättärenkin kylästä , kävimme kyläkaupassa ja tosiaan käytimme ruotsinkielentaitoamme. Meistä oli mielenkiintoisia meren saaren kalliot ja metsät sekä meren poukaman matala hiekkapohjainen ranta. Martta ja Helga tekivät myös moottoriveneretkiä ja kävimme naapurisaarissa uimassa.
Lautoilla päästiin sinne mantereelta.
Tästä on muutamia valokuviakin vielä jäljellä albumissani. Alkuun kerään tähän netistä jotain tietoa Norrskatasta. Siellä oli kirkko ja kylä ja satama ja kunnollinen autotie kylänläpi. Lautta tuli saaren toiseen päähän. Saarella oli meidän mittapuussa aika paljonkin kokoa. Äiti kovasti oli huolissaan siitä, että oppisimme ruotsia, koska Hämeessä siellä Pirkanmaan Lempäälässä ei ruotsia tosiaankaan puhuttu missään.
Tietoa Norrskatasta:
- Den röda träkyrkan på Norrskata är fortfarande en viktig samlingsplats för ortsborna.Kyrkan är en av de yngre kyrkorna i Åboland i och med att den är byggd först på 1930-talet. Både förr och nu har talkoarbete och privata donationer spelat en viktigt roll.Vi besöker kyrkan på Norrskata och hör Majgret Hertell berätta om kyrkans historia och nutid.Förr gick man alltid i kyrkan och där skulle man sitta tyst och snällt berätta Majgret Hertell och Brita Eklund som har många minnen från kyrkan.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Norrskata
- Norrskata on saari Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Paraisten kaupungissa. Vuoden 2008 loppuun saakka Norrskata oli Korppoon kunnan toiseksi suurin saari Kyrklandet-pääsaaren jälkeen, sekä kunnan pohjoisosan kuntakeskus.
Norrskatan tärkeimmän liikenneyhteyden muodostavat Finferriesin maantielautat L/A Stella ja L/A Mergus,[2] jotka liikennöivät useita kertoja päivässä Korppoon, Houtskarin ja Norrskatan välillä. Lisäksi Finstashipin Saaristovarustamon yhteysalus M/S Falko[3] liikennöi päivittäin useita kertoja Houtsalasta läheisiin Åvensorin, Maskinnamon, Järvsorin ja Innamon saariin (sekä edelleen Nauvon kirkonkylään). Myös Storpensorin ja Lilpensorin saariin liikennöivä
M/S Finno[4] käy päivittäin Havträskin kylän laiturissa.
Norrskatan saaressa on alle sata vakituista asukasta, mutta kesäisin väkiluku moninkertaistuu kesävieraiden myötä. Saaressa toimii muun muassa vierasvenesatama Norrskata Alexandra's,[5] jossa on kesäkauppa, kahvila ja ravintola, [6] kesäisin bed & breakfast ja puutarharavintola Verandan,[7] posti, kirjasto, lääkekaappi, SEO-automaattiasema, sekä muutamia lomamökkejä vuokraava majoitusyritys.
Kesäisin järjestetään tansseja Heimdalissa, entisessä nuorisoseurantalossa, jota Norrskatan kotiseutuyhdistys nykyisin ylläpitää. Norrskatan evankelisluterilaisen kirkon lisäksi Houtsalassa sijaitsee myös Betania helluntaiseurakunnan rukoushuone ja leirikeskus, sekä hautausmaa ja sunauskappeli. Norrskatassa on myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasema, josta käsin toimii yksi vapaaehtoinen sammutusyksikkö.
Luonto on vaihtelevaa ja monipuolista, kasvilajien määrä on runsas kalkkipitoisen maaperän sekä lauhkean ilmaston ansiosta.
Norrskata oli 1900-luvun alussa vilkas ja varsin taajaan asuttu, ja paikallisväestö haaveili oman itsenäisen seurakunnan sekä kunnan perustamisesta. Se olisi muodostettu Norrskatan ja lähiympäristön lisäksi vielä eräistä naapurikuntien Houtskarin, Nauvon ja Rymättylän saarista. Norrskatassa asui vielä 1950-luvulla yli 600 asukasta, mutta sen jälkeen kaupungistuminen ja syrjäseutujen autioituminen on karsinut asukasluvun noin kymmenekseen aikaisemmasta. Norrskatassa on ollut aiemmin kaikki kirkonkylän palvelut: saaressa on toiminut oma koulu (perustettu 1894, lakkautettu 2003), posti, pankki, apteekki, leipomo, useita kauppoja, evankelisluterilainen kappeliseurakunta jossa oli oma pappi, helluntaiseurakunta (perustettu 1922), VPK, nuorisoseura (perustettu 1898), poliisi, kätilö/terveydenhoitaja (vuodesta 1919 - 1970-luvulle), (28 paikkainen) täysihoitola Abbortorpet, sekä Lennart Wilkmanin veneveistämö. Maantie (11 km) Norrskataan rakennettiin vuonna 1932, jolloin saaressa oli jo useita autoja ja traktoreita. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.[8] Norrskatasta on myös lähtöisin Elämän Sana -seurakunnan perustaja pastori Håkan Westergård.Maantiede Saariryhmä Turunmaan saaristo Merialue Itämeri Vesialue Saaristomeri Pinta-ala 14,35 km²
Norrskatan kirkko rakennettiin 1932-1934 ja erillinen kellotapuli kirkon yhteyteen 1955.
Vanha merenkulkupaikkakunta
Norrskatan Havträskin kylän rannassa (muutamia myös Lill-Pensarissa, sekä Itä-Houtsalassa) rakennettin aikanaan useita purjelaivoja, jotka pitivät Norrskatan eri kyliä kotisatamanaan ja purjehtivat ympäri maailmaa. Talonpoikaispurjehdus vaurastutti saaren tiloja ja väestöä. Laivat rakennettiin oman metsän puista itse. Norrskatassa oli myös vielä 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle Örnen ja Bratsjö nimiset troolarit.
Turku – Ahvenanmaa – Tukholma välillä liikennöivät matkustajalaivat pysähtyivät Norrskatan Änkisten satamassa aina 1950-luvulle saakka. Lisäksi Norrskatan kylälaitureiden kautta liikennöi vuodesta 1875[9] lauttaliikenteen alkamiseen saakka monta kertaa päivässä useita saaristohöyrylaivalinjoja. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.
Kylät
Havträsk, Länsi-Houtsala, Itä-Houtsala, Kärvois ja Änkis. Lisäksi Norrskatan piiriin kuuluvat erillisten Ahvensaaren (Åvensorin), Maskinnamon, Järvsorin ja Lill-Pensarin saarien kylät.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)