Martta Elina Teljo (3.1. 1893- 5.3. 1975) Käsityökoulun opettaja oli isäni ikätovereita ( isäni oli syntynyt 1898).
Kun kaikki Sirkan ja Kaukon tytöt ( Kaija, Kirsti ja minä), olimme nuoria, meidät lähetettiin tähän ruotsinkieliseen saareen kylään Martalle ja Helgalle, että saisimme kuulla tavallista suomenruotsia .
Wellamolaivalla mentiin saaristoon Turusta Aurajoen rannoilta. Sieltä päästiin sitten lautalla pois. Minulla oli uusi laatikkokamerani mukana. Olin ansainnut kotitöistä rahat laatikkokameraan Kodak.
Kiertelimme sitten pientä kylää päästä päähän, Kirsti ehti saada jonkun ystävättärenkin kylästä , kävimme kyläkaupassa ja tosiaan käytimme ruotsinkielentaitoamme. Meistä oli mielenkiintoisia meren saaren kalliot ja metsät sekä meren poukaman matala hiekkapohjainen ranta. Martta ja Helga tekivät myös moottoriveneretkiä ja kävimme naapurisaarissa uimassa.
Lautoilla päästiin sinne mantereelta.
Tästä on muutamia valokuviakin vielä jäljellä albumissani. Alkuun kerään tähän netistä jotain tietoa Norrskatasta. Siellä oli kirkko ja kylä ja satama ja kunnollinen autotie kylänläpi. Lautta tuli saaren toiseen päähän. Saarella oli meidän mittapuussa aika paljonkin kokoa. Äiti kovasti oli huolissaan siitä, että oppisimme ruotsia, koska Hämeessä siellä Pirkanmaan Lempäälässä ei ruotsia tosiaankaan puhuttu missään.
Tietoa Norrskatasta:
- Den röda träkyrkan på Norrskata är fortfarande en viktig samlingsplats för ortsborna.Kyrkan är en av de yngre kyrkorna i Åboland i och med att den är byggd först på 1930-talet. Både förr och nu har talkoarbete och privata donationer spelat en viktigt roll.Vi besöker kyrkan på Norrskata och hör Majgret Hertell berätta om kyrkans historia och nutid.Förr gick man alltid i kyrkan och där skulle man sitta tyst och snällt berätta Majgret Hertell och Brita Eklund som har många minnen från kyrkan.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Norrskata
- Norrskata on saari Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Paraisten kaupungissa. Vuoden 2008 loppuun saakka Norrskata oli Korppoon kunnan toiseksi suurin saari Kyrklandet-pääsaaren jälkeen, sekä kunnan pohjoisosan kuntakeskus.
Norrskatan tärkeimmän liikenneyhteyden muodostavat Finferriesin maantielautat L/A Stella ja L/A Mergus,[2] jotka liikennöivät useita kertoja päivässä Korppoon, Houtskarin ja Norrskatan välillä. Lisäksi Finstashipin Saaristovarustamon yhteysalus M/S Falko[3] liikennöi päivittäin useita kertoja Houtsalasta läheisiin Åvensorin, Maskinnamon, Järvsorin ja Innamon saariin (sekä edelleen Nauvon kirkonkylään). Myös Storpensorin ja Lilpensorin saariin liikennöivä
M/S Finno[4] käy päivittäin Havträskin kylän laiturissa.
Norrskatan saaressa on alle sata vakituista asukasta, mutta kesäisin väkiluku moninkertaistuu kesävieraiden myötä. Saaressa toimii muun muassa vierasvenesatama Norrskata Alexandra's,[5] jossa on kesäkauppa, kahvila ja ravintola, [6] kesäisin bed & breakfast ja puutarharavintola Verandan,[7] posti, kirjasto, lääkekaappi, SEO-automaattiasema, sekä muutamia lomamökkejä vuokraava majoitusyritys.
Kesäisin järjestetään tansseja Heimdalissa, entisessä nuorisoseurantalossa, jota Norrskatan kotiseutuyhdistys nykyisin ylläpitää. Norrskatan evankelisluterilaisen kirkon lisäksi Houtsalassa sijaitsee myös Betania helluntaiseurakunnan rukoushuone ja leirikeskus, sekä hautausmaa ja sunauskappeli. Norrskatassa on myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasema, josta käsin toimii yksi vapaaehtoinen sammutusyksikkö.
Luonto on vaihtelevaa ja monipuolista, kasvilajien määrä on runsas kalkkipitoisen maaperän sekä lauhkean ilmaston ansiosta.
Norrskata oli 1900-luvun alussa vilkas ja varsin taajaan asuttu, ja paikallisväestö haaveili oman itsenäisen seurakunnan sekä kunnan perustamisesta. Se olisi muodostettu Norrskatan ja lähiympäristön lisäksi vielä eräistä naapurikuntien Houtskarin, Nauvon ja Rymättylän saarista. Norrskatassa asui vielä 1950-luvulla yli 600 asukasta, mutta sen jälkeen kaupungistuminen ja syrjäseutujen autioituminen on karsinut asukasluvun noin kymmenekseen aikaisemmasta. Norrskatassa on ollut aiemmin kaikki kirkonkylän palvelut: saaressa on toiminut oma koulu (perustettu 1894, lakkautettu 2003), posti, pankki, apteekki, leipomo, useita kauppoja, evankelisluterilainen kappeliseurakunta jossa oli oma pappi, helluntaiseurakunta (perustettu 1922), VPK, nuorisoseura (perustettu 1898), poliisi, kätilö/terveydenhoitaja (vuodesta 1919 - 1970-luvulle), (28 paikkainen) täysihoitola Abbortorpet, sekä Lennart Wilkmanin veneveistämö. Maantie (11 km) Norrskataan rakennettiin vuonna 1932, jolloin saaressa oli jo useita autoja ja traktoreita. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.[8] Norrskatasta on myös lähtöisin Elämän Sana -seurakunnan perustaja pastori Håkan Westergård.Maantiede Saariryhmä Turunmaan saaristo Merialue Itämeri Vesialue Saaristomeri Pinta-ala 14,35 km²
Norrskatan kirkko rakennettiin 1932-1934 ja erillinen kellotapuli kirkon yhteyteen 1955.
Vanha merenkulkupaikkakunta
Norrskatan Havträskin kylän rannassa (muutamia myös Lill-Pensarissa, sekä Itä-Houtsalassa) rakennettin aikanaan useita purjelaivoja, jotka pitivät Norrskatan eri kyliä kotisatamanaan ja purjehtivat ympäri maailmaa. Talonpoikaispurjehdus vaurastutti saaren tiloja ja väestöä. Laivat rakennettiin oman metsän puista itse. Norrskatassa oli myös vielä 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle Örnen ja Bratsjö nimiset troolarit.
Turku – Ahvenanmaa – Tukholma välillä liikennöivät matkustajalaivat pysähtyivät Norrskatan Änkisten satamassa aina 1950-luvulle saakka. Lisäksi Norrskatan kylälaitureiden kautta liikennöi vuodesta 1875[9] lauttaliikenteen alkamiseen saakka monta kertaa päivässä useita saaristohöyrylaivalinjoja. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.
Kylät
Havträsk, Länsi-Houtsala, Itä-Houtsala, Kärvois ja Änkis. Lisäksi Norrskatan piiriin kuuluvat erillisten Ahvensaaren (Åvensorin), Maskinnamon, Järvsorin ja Lill-Pensarin saarien kylät.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar