Niinkuin lastu laineilla

Sirkka-äitimme runo on päivän aktuelli. Japanissa oli jälleen merenpohjalla vertikaalinen maanjärähdys, geologien mukaan ensimmäinen jälkijärähdys  (M 7.4) vuoden 2011 jättijärähdykselle (M 9) , joka tuotti yli 40 metrin aallon maanrannoille.  Viime öinen järinä tuotti tsunamin joka oli pieniä tiheitä laineita, korkein mitattu 1.4 metriä. Mutta koska nämä eivät ole tuulen tekemiå pinta-aaltoja, vaan koko vesipatsaan liikkumista, niissä on  valtava energia ja ensin ne imevät  pinnalla kelluvat veneet rannalta   pois päin maasta ja sitten voivat kumota ne. Paljon kalastajaveneitä lähti rannasta ja osa meni kumoon, mutta tiettävästi ei tapahtunut ihmisten menetyksiä. Tästä ei tietysti ole täysi varmuus vielä.
Sitä paitsi meren rannoilla esiintyy tuo rib current muutenkin.  Nuorin tyttäreni kertoi  matkallaan  olleensa uimassa Meksikon  Tyynen meren rannalla ja  kun hän koetti uida rantaan, hän huomasi, että se oli vaikeaa ja hän sai kaikin voiminensa taistella tuota rib current voimaa vastaan, jota hän ei  osannut  ajoissa  olettaa olevan siinä kohtaa.


Kirjoitan Äitini runon:

NIINKUIN LASTU LAINEILLA

Niinkuin lastu laineilla turvaton oon matkaaja,
jos et Taivaan isäni, ohjaa rantaan purttani.
Meren aallot korkeat pauhuillansa uhkaavat.
Anna Pyhän Sanasi valaista mun matkani.
Ole, Jeesus Herrani, kirkas Kointähteni.
Silloin pääsen perille kotimaani rannoille.

Eräs muistikuva Äidistäni Sirkka Uotista

Äiti  auttoi kotiläksyissä, kun olin 6 vuotias ja kerran      kotiläksyinä  oli opittava virsi ulkoa. Opettaja oli kylän kanttorin vaimo Eeva Koskimes.  Muistan  erityisesti viimeisen säkeistön virrestä 40,  kuinka pänttäsimme yhdessä päähämme sanoja,  ennen kuin lähdin kouluun eräänä aamuna:

VIRSI 40.
Oi Nimi kaikkein suloisin, mainittu ihmiskielin. kiitetty kielin tuhansin ja palavaisin mielin. Oi Jeesus Vapahtajamme, kuin kyllin syvään voisimme eteesi kumartua.
 Iäksi kuolon tuskista ja hädästä sä säästit, sä maailman Vapahtaja, synnistä meidät päästit. Nimes on linna verraton ja siinä armo, autuus on, Ken muu voi meitä auttaa?
 Jo ennen aikain alkua, kun maa ei ollut luotu, sä isän aivoituksessa jo olit meille suotu. Valkeudesta valkeus, Jumalan puhtain rakkaus ja kaikkivoipa voima!
Sä olet korkein kaikista,. viimeinen ensimmäinen. Sä kuningas ja profeetta ja pappi ylimmäinen. Sun syvyys on ja korkeus, sun Herrain Herra kirkkaus, Sun kaikki Jeesus Kristus!

Tämän virren sanat on kirjoittanut Johann Caspar Lavater (sveitsiläinen) (1741-1801).