Äitini Sirkka U., Amerikkaan lähtevä Anna Laine ja luontaiskylpylän ylihoitaja Selma R.

Toijalan asemalla saattamassa Amerikkaan New Yorkiin  palaavaa Annaa ( luontaishoitajaa). 1950-luvun alkupuolell.
Alakuvassa äitini ottaa kuvan  Annan kukituksesta ennen matkallelähtöä.  Kuva on sillä Amerikan kameralla:  värikuva.

Saimme sitten jouluksi joululahjoja Annalta  Amerikasta:  ensimmäiset kaunoluistimeni ja luisteluhameen- pompulareunainen tummansininen hame, pompulat punavalkoisia.

Lasten kirjallisuuden nälkään ravintoa

KL J Uotilla oli kirjastonsa- kolme seinää täynnä kirjahyllyjä, paljon mielenkiintoista tietokirjallisuutta. Mutta Sirkka äiti piti huolta myös  lastensa  nuorisokirjallisuuden saannista.  Erittäin suosittuja oli minun nuoruudessani WSOY:n NTK sarja. Aion tässä lopuksi kirjoittaa   vuoteen 1959 asti ilmestyneet  121 kirjaa nimiltään. Mainitsen,että  meille  tilattiin myös  nuorisolehtia ja  sanomalehtiä tuli  runsaasti, koska  Kylpylän puolella niitä tarvittiin asiakkaiden  lehdiksi.  Kirja oli arvostettu  syntymä- tai nimipäivälahja tai joululahja tai kilpailuista palkinto.
  Myöhemässä teiniiässä tietysti kiinnosti paksutkin romaanit, mutta on yksi vaihe jossa NTK.n nuorisokirjat  soveltuvat hyvin. Ne ovat helppolukuisia ja  noin 150 sivuisia.
Ihan jokaista  sarjan kirjaa en kuitenkaan ole lukenut, vaikka niitä sai myös kirjastosta lainaksi. Toisaalta jotkut niistä olivat niin  mukavia, että niitä luki useamman kerrankin.Tässä luettelossa ei ole  läheskään kaikkia NTK sarjan kirjoja muta  otan muistiin nämä 120 sillä  niitä voi suositella  jo sen takia että ne ovat WSOYN. NTK sarjaa.
 Tässä ei ole WSOY:n 1940-luvun kirjoja  kuten
 Anni Swan: Tottisalmen perillinen, Iiris rukka, Kaarinan kesäloma, Ollin oppivuodet, Pikku pappilassa, Ulla ja Mark, Sara ja Sarri, Sara ja Sarri matkustavat, Me kolme ja Ritvan suojatit,
WSOY ja ilmestymisvuodet 1940-luvulla. Luin Anni Swanin kirjat, kaikki joita käsiini sain. https://sv.wikipedia.org/wiki/Anni_Swan

Kirjoitan lisä listaa:
Vapaavuori L. Salmikämpän pojat.
Riikkilä Väinö. Viimeiset kaanit.
Juva Kerttu. Leppiluodon leiriläiset.
Hinkle Th. C. Myrskytuuli.
Tamminen J.  Ensimmäinen Marathon.
Harte Bret. Preerian poika.
Twain Mark. Prinssi ja kerjäläispoika.
Burnett F.H. Kadonnut prinssi.
Riikkilä Väinö.  Pertsa ja Kilu.
 Fitinghoff Laura. Hallatunturin lapset
Finnemore J. Robin Hood.
Tamminen  Juuse.  Salamiin voittajat.
Riikkilä Väinö. Saarelta nousi savua.
Farley Walter. Musta orhi.
Riikkilä Väinö.  Lautalla yli Enonselän.
Burnett F.H.  Pikku prinsessa.
Kästner  E. Lisen ja Lotten salaisuus.
Lindgren Astrid. Kalle mestarietsivä.
Wiggin  Kate D.  Villiruusu.
Porter Eleanor.  Iloinen tyttö.
Hänninen Kaarlo.  Jäämeren sankari.
Turner Ethel.  Seitsemän sisarusta.
Cooper  J.F.  Hirventappaja.
von Tempski A.  Pami-tytön paratiisi.
Hamsun  Marie.  Tunturilaakson lapset.
Vapaavuori Lennart. Puolikuun Liitto.
Wiggin K.D.  Keltaaisen talon lapset.
Riikkilä Väinö.  Pertsa ja Kilu merellä.
Fossum Gunvor. Elsen uudet ystävät.
Kullman Harry. Salainen matka.
Koivistoinen Eino.  Etelämeren valloittaja.
Cooper J.F. Viimeinen mohikaani.
Lindgren Astrid. Ryöstetty Rasmus ja mestarietsivä.
Marryat  Frederick. Perämies Pirteä.
Malot Hector. Pieni tuntematon.
von Tempski A.. Anne korallisaarilla.
Turner Ethel. Sisarusten varttuessa.
Tamminen Juuse . Varjagien aarre.
Cooper J.F. Haukansilmä.
Bergen  Bertie.  Salaperäinen osakeyhtiö.
Marryat  Frederic.  Merirosvo.
Honka Aaro. Juanikkaat virtaheposet.
Mustasalo Aarne. jokikylän pojat.
Ingman A.E.  Rimpisuon usvapatsas.
Honka Aaro. Viakkaat Vaeltajat.
Tamminen Juuse. Rapolan Kuninkaan vangit.
Verne Jules. Sukelluslaivalla maapallon ympäri.
Wilkuna Kyösti. Tapani Löfvingin seikkailut.
Lehtinen  Hannu. Kersat eivät kursaile.
Webster Jean. Setä Pitkäsääri.
Kästner Erich. Lentävä luokka.
Verne Jules. Tsarin kuriiri.
Kullman Harry.  Salainen tehtävä.
Riikkilä Väinö. Pertsa ja Kilu kippareina.
Juva Kerttu. Kurki-vartio kunnostautuu.
Lindeberg Stina.Salaisuuksia tohtorin talossa.
Tetzner Lisa. Musta Veljeskunta I.
Tetzner Lisda. musta Veljeskunta II.
Kästner Erich. Pojat salapoliiseina.
Twain Mark. Tom Sawyerin seikkailut.
Twain Mark. Huckleberry  Finnin seikkailut.
Cooper J.Fenimore. Ruohoaavikko.
Garnett Eve.  Kulmakujan perhe.
Gatti Attilo. Saranga, Viidakon poika.
Lindgren Astrid. Rasmus ja kulkuri.
Ilmari Osmo. Uhka avaruudesta.
Ingman A.E. Latvasaaren kuninkaan hovilinna.
Lie Bernt. Sven Hankatuuli.
Stevenson R.L. Aarresaari.
Verne Jules. Kapteeni Grantia etsimässä.
Verne Jules. Kapteeni Grantin lapset.
Ingman A.E. Kahden taalarin raha.
Tezner Lisa. ...mitä järvellä tapahtui.
Webster Jean. Paras vihollinen.
Riikkilä Wäinö. Adventuren viimeinen lasti.
Berg Bengt. Arizonan Kallen poika.
Lehikoinen Aimo. Siursaaren kalamaja.
Stokke Bernhard. Yksin vartiopaikalla.
Lindgren Astrid. Yksityisetsivä Kalle Blomkvist.
Ilmari Osmo. Kadonneet Kuussa.
Räsänen Aino Maria. Maria Madagaskarissa.
Sorva Jouko. Tuhatviisisataa riikintaalaria.
Ballantyne R.M. Korallisaari.
Kipling Rudyard. Meren urhoja.
Niemi Ismo. Viidakko kapinoi.
Hamre Leif. Lentokone kadoksissa.
Kyle Elisabeth. Paatsamakartanon vieraat.
Berna Paul. Päättömän hevosen salaisuus.
Meretoja Ilona. Lootuskukan jalokivi.
Garnett Eve. Yllätyksiä Kulmakujalla.
Kemppi Usko. Sissinä lainavaatteissa.
Ott Estrid. Poika etsii kotia.
Lindgren Astrid. Rasmus, Pontus  ja Höpö
Ilmari Osmo. Siriuksen lähettiläs.
Sorva Jouko. Salaperäinen Harmaahaiven.
Knight Eric. Lassie palaa kotiin.
Pakkanen Kaija. Vimperin pihan Ilona.
Vuorinen Esteri. Oli onneksi kesä.
Kokki Aira. Me katosimme kylästä.
Räsänen Rebekka. Johannan lasitorni.
Siippainen Olavi. Opossumi ja IV A.
Brink Aira. Tapahtui toukokuussa.
Murros Helena. Vaihdettu kesä.
(Tämä luettelo on  viimeksi mainitun kirjan takakannessa ja viimeisellä lehdellä painettuna) .
katson vielä mitä netti kertoo   nykyään WSOY:n Nuorten toivekirjastosarjasta 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuorten_toivekirjasto

Nuorten toivekirjasto on WSOY:n nuortenkirjasarja, jota julkaistiin 1950-luvulta 1980-luvulle. Sarjassa on 265 osaa. Ensimmäinen kirja oli Lennart Vapaavuoren Salmikämpän pojat (1951) ja viimeinen Lassi Koposen Pusun pojat pinteessä (1985).^[1]
Sarjaan kuuluu kirjoja esim. seuraavilta kirjailijoilta:

• Britta-Lisa Joutsen
• Astrid Lindgren
• Erkki Rekimies
• Väinö Riikkilä
• Jules Verne

Nuoremmille lukijoille julkaistiin sarjaa Lasten toivekirjasto.

Lähteet

1. Kirjastot.fi

Aiheesta muualla

• Tornion kirjaston lista sarjan kirjoista aakkosjärjestyksessä (doc)
• Kirjat numerojärjestyksessä

Erityisesti tässä yhteydessä pitää mainita, että  vanhempieni  sydänystäviä  olivat Laura Soinne, "Satutäti" , ja  hänen miehensä kirjailija Einari Vuorela.  Laura  Sointeen sadut olivat erityisen  rakkaita .  Niissä oli jännitystä ja symboliikkaakin  todellisiin tapahtumiin takana.  Vanhempani  pyysivät  nuorimman siskoni kummeiksi  Einari Vuorelan ja Laura Sointeen.  Kun  vanhemmilleni tuli  runojen ja  sävelten talentti 1960-luvun lopulla, , he antoivat ensihedelmänsä aina  Sointeiden musikaalisen  ja kirjoittajasuvun luettavaksi ja arvioitavaksi.   Olen kai maininnut  jossain blogissa, että natsiaikana  Laura Soinne  meni Euroopan turistimatkallaan , kontinentaaliseen kulttuuriin tutustuessaan,  junaan, joka  oli matkalla Auschwitziin - tietämättä yhtään  sen maailmankolkan  kauhukatastrofista. Suomalaisen passin takia hänet   erotettiin   junan muista matkalaisista ja poistettiin junasta.  Tällaiset kokemukset heijastuvat muutamista hänen saduistaan,  kuten  kertomuksessa Paldasta, joka oli kalpeitten varjojen saaressa ja saari painui  välillä saavuttamattomiin. .
 https://fi.wikipedia.org/wiki/Laura_Soinne

Äitini vasemmalla. Keskellä runoilija Einari Vuorela ja oikealla kirjailija Laura Soinne. He ovat pariskunta, muta  kummatkin taiteilijat säilyttivät oman sukunimensä.

Norrskatan perhetuttavista ja Norrskatan saaresta .

Äitini Sirkka Uotin  hyviä ystäviä  olivat  Turun  saaristosta ruotsinkielisessä saaressa Norrskatassa asuvat  Martta Teljo ja Helga Sundberg.  Martta Teljo oli toiminut Lempäälän käsityökoulussa opettajana ja eläkepäivillään  asui Norrskatan kodissaan.

http://web.genealogia.fi/asp/hautoja1d.asp?lang=se&code=73&id=113903
Martta Elina Teljo (3.1. 1893- 5.3. 1975)  Käsityökoulun opettaja oli isäni ikätovereita ( isäni oli syntynyt 1898).

Eräässä  joulujuhlassa  on  rakkaita perhetuttavia yhteiskuvassa meidän perheemme kanssa. Martta Teljo on  isoäitini Martta kavanderin  siskon Lydia Pirilän  vierellä istumassa. Istun  hänen edessään polviseisonnassa aivan seimen vieressä ( silmälasit  piilossa kädessäni ja äitin kaulakoru kaulassa).

Kun  kaikki Sirkan ja Kaukon  tytöt (  Kaija, Kirsti ja minä), olimme nuoria, meidät lähetettiin  tähän ruotsinkieliseen saareen  kylään Martalle ja Helgalle, että saisimme kuulla tavallista suomenruotsia .
 Wellamolaivalla mentiin saaristoon Turusta Aurajoen rannoilta.  Sieltä päästiin sitten lautalla pois. Minulla oli uusi laatikkokamerani mukana. Olin ansainnut kotitöistä rahat laatikkokameraan Kodak.

 Kiertelimme sitten pientä kylää  päästä päähän, Kirsti ehti saada jonkun ystävättärenkin kylästä , kävimme kyläkaupassa ja tosiaan käytimme ruotsinkielentaitoamme.  Meistä oli  mielenkiintoisia  meren saaren kalliot ja metsät sekä meren  poukaman  matala hiekkapohjainen ranta. Martta ja Helga tekivät myös moottoriveneretkiä ja  kävimme  naapurisaarissa  uimassa.

 Lautoilla päästiin sinne  mantereelta.
Tästä on muutamia valokuviakin vielä jäljellä albumissani. Alkuun  kerään tähän netistä jotain tietoa Norrskatasta. Siellä oli kirkko ja kylä ja satama ja kunnollinen autotie kylänläpi. Lautta  tuli saaren toiseen päähän.  Saarella oli meidän mittapuussa aika paljonkin kokoa.  Äiti kovasti  oli huolissaan siitä, että oppisimme ruotsia, koska Hämeessä siellä Pirkanmaan Lempäälässä ei ruotsia tosiaankaan puhuttu missään.

Tietoa Norrskatasta:

• https://svenska.yle.fi/artikel/2012/11/29/kyrkan-ar-viktig-i-norrskata

•  Den röda träkyrkan på Norrskata är fortfarande en viktig samlingsplats för ortsborna.Kyrkan är en av de yngre kyrkorna i Åboland i och med att den är byggd först på 1930-talet. Både förr och nu har talkoarbete och privata donationer spelat en viktigt roll.Vi besöker kyrkan på Norrskata och hör Majgret Hertell berätta om kyrkans historia och nutid.Förr gick man alltid i kyrkan och där skulle man sitta tyst och snällt berätta Majgret Hertell och Brita Eklund som har många minnen från kyrkan.
•  
•  https://fi.wikipedia.org/wiki/Norrskata
• Norrskata on saari Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, Paraisten kaupungissa. Vuoden 2008 loppuun saakka Norrskata oli Korppoon kunnan toiseksi suurin saari Kyrklandet-pääsaaren jälkeen, sekä kunnan pohjoisosan kuntakeskus.
  Norrskatan tärkeimmän liikenneyhteyden muodostavat Finferriesin maantielautat L/A Stella ja L/A Mergus,^[2] jotka liikennöivät useita kertoja päivässä Korppoon, Houtskarin ja Norrskatan välillä. Lisäksi Finstashipin Saaristovarustamon yhteysalus M/S Falko^[3] liikennöi päivittäin useita kertoja Houtsalasta läheisiin Åvensorin, Maskinnamon, Järvsorin ja Innamon saariin (sekä edelleen Nauvon kirkonkylään). Myös Storpensorin ja Lilpensorin saariin liikennöivä
  M/S Finno^[4] käy päivittäin Havträskin kylän laiturissa.
  Norrskatan saaressa on alle sata vakituista asukasta, mutta kesäisin väkiluku moninkertaistuu kesävieraiden myötä. Saaressa toimii muun muassa vierasvenesatama Norrskata Alexandra's,^[5] jossa on kesäkauppa, kahvila ja ravintola, ^[6] kesäisin bed & breakfast ja puutarharavintola Verandan,^[7] posti, kirjasto, lääkekaappi, SEO-automaattiasema, sekä muutamia lomamökkejä vuokraava majoitusyritys.
  Kesäisin järjestetään tansseja Heimdalissa, entisessä nuorisoseurantalossa, jota Norrskatan kotiseutuyhdistys nykyisin ylläpitää. Norrskatan evankelisluterilaisen kirkon lisäksi Houtsalassa sijaitsee myös Betania helluntaiseurakunnan rukoushuone ja leirikeskus, sekä hautausmaa ja sunauskappeli. Norrskatassa on myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen paloasema, josta käsin toimii yksi vapaaehtoinen sammutusyksikkö.
  Luonto on vaihtelevaa ja monipuolista, kasvilajien määrä on runsas kalkkipitoisen maaperän sekä lauhkean ilmaston ansiosta.
  

  Maantiede
  Saariryhmä	Turunmaan saaristo
  Merialue	Itämeri
  Vesialue	Saaristomeri
  Pinta-ala	14,35 km²

  Norrskata oli 1900-luvun alussa vilkas ja varsin taajaan asuttu, ja paikallisväestö haaveili oman itsenäisen seurakunnan sekä kunnan perustamisesta. Se olisi muodostettu Norrskatan ja lähiympäristön lisäksi vielä eräistä naapurikuntien Houtskarin, Nauvon ja Rymättylän saarista. Norrskatassa asui vielä 1950-luvulla yli 600 asukasta, mutta sen jälkeen kaupungistuminen ja syrjäseutujen autioituminen on karsinut asukasluvun noin kymmenekseen aikaisemmasta. Norrskatassa on ollut aiemmin kaikki kirkonkylän palvelut: saaressa on toiminut oma koulu (perustettu 1894, lakkautettu 2003), posti, pankki, apteekki, leipomo, useita kauppoja, evankelisluterilainen kappeliseurakunta jossa oli oma pappi, helluntaiseurakunta (perustettu 1922), VPK, nuorisoseura (perustettu 1898), poliisi, kätilö/terveydenhoitaja (vuodesta 1919 - 1970-luvulle), (28 paikkainen) täysihoitola Abbortorpet, sekä Lennart Wilkmanin veneveistämö. Maantie (11 km) Norrskataan rakennettiin vuonna 1932, jolloin saaressa oli jo useita autoja ja traktoreita. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.^[8] Norrskatasta on myös lähtöisin Elämän Sana -seurakunnan perustaja pastori Håkan Westergård.
  Norrskatan kirkko rakennettiin 1932-1934 ja erillinen kellotapuli kirkon yhteyteen 1955.
  
  Vanha merenkulkupaikkakunta
  Norrskatan Havträskin kylän rannassa (muutamia myös Lill-Pensarissa, sekä Itä-Houtsalassa) rakennettin aikanaan useita purjelaivoja, jotka pitivät Norrskatan eri kyliä kotisatamanaan ja purjehtivat ympäri maailmaa. Talonpoikaispurjehdus vaurastutti saaren tiloja ja väestöä. Laivat rakennettiin oman metsän puista itse. Norrskatassa oli myös vielä 1970-luvulta 1990-luvun loppupuolelle Örnen ja Bratsjö nimiset troolarit.
  Turku – Ahvenanmaa – Tukholma välillä liikennöivät matkustajalaivat pysähtyivät Norrskatan Änkisten satamassa aina 1950-luvulle saakka. Lisäksi Norrskatan kylälaitureiden kautta liikennöi vuodesta 1875^[9] lauttaliikenteen alkamiseen saakka monta kertaa päivässä useita saaristohöyrylaivalinjoja. Vuonna 1962 Norrskatan Olofsnäsiin saatiin lauttayhteys Korppoon Galtbystä.
  
  Kylät
  Havträsk, Länsi-Houtsala, Itä-Houtsala, Kärvois ja Änkis. Lisäksi Norrskatan piiriin kuuluvat erillisten Ahvensaaren (Åvensorin), Maskinnamon, Järvsorin ja Lill-Pensarin saarien kylät. 

Sirkka Uotin käsitöitä.

Iloisenvärinen pannumyssy

 

Kapea seinävaate

Sirkka Uotin käsitöitä

Sirkka Uotin posliininmaalaustöitä

Sain  Äidiltä hänen ensiksi maalaamansa kahvikaluston.
 Sittemmin hän maalasi useita kahvikalustoja, joita on sisaruksillani. Hän kertoi, että hänen  posliinimaalauksenopettajansa avusti  kakkulautasen kukkakuvion maalauksessa.

Sirkka Uotin Huoneentaulut Lempäälän Luontaiskylpylässä

Ps. 89: 15,16

6.2.2018,11:07 .Sana psalmista 86:15,16.

(A Maskil of Ethan the Ezrahite) Blessed are the people who know the festal shout, who walk , o Lord, in the light of thy countenance; who exult in thy name all the day, and extol thy righteousness.

ALKANUT VUOSI ON KUIN OUTO TIE

Alkanut vuosi on kuin outo tie -
silmiltä salattu-minne meidät vie?
Oi Jeesus pyydän Sua, taluta Sinä mua,
Yksin en uskalla tiellä kulkea.

Kaikki me olemme vain matkalla,
vieraalla maalla kuin muukalaisina.
Elävä pyhä Tie, näkemään kerran vie
Kasvoista kasvoihin Vapahtajaani.

Nimesi Linna on, Jeesukseni,
eksyneen kulkijan turvakaupunki.
Kun sinne pakenen mereltä myrskyjen,
niin rauhan satamaan silloin saavutaan

Taivainen kirkkaus Nimessäsi,
Pimeys pakenee, yö saa päiväksi.
Nimessä Jeesuksen voima on salainen.
Siihen kun turvaudun, Hän vie kotiin mun

Sirkka Uoti 

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2018!

Sisältöä Hebreaksi 9.1. 2018

Shana heHadasha
ke-Maslul, lo jadua
Gam nistar le-Einai
khol Mikre ve-chol  Eirua. 

Khullanu Sochen nose´ia, 
Geirim ha-´Ovrim,
Khe-Orchim be-Shwileinu
Ba-Aretz  ke-Nochrim. 

Derech Hai Atta 
JeShu´a, Tadricheinu
Liroth  Panaich
Adonai  Mashiheinu.

Ha-Shem Shelcha Miwtzar,
Po´el Jeshu´oth shelli,
´Iir Moshav Shalom
leNodedei  Libi. 

 Mi-Galei Jam Sufoth
im Nivrah le´Iir Moshav
hig´anu ´ad  Namal
Shalom veSalva rav.

Jithadar Shem Kadosh
Ki-´Asa ha-Jeshu´ah.
Jiwrah gam ha Hosech,
Shullaim shel Metzulah.

Heskhem baBoker
Khochav ha-Shahar
Be´Oz Shmo Jeshu´a ewtah
Awo leIir Moshav.