Aitini Sirkka Uotin syntymästä 100 vuotta 18.9.2019

Lempäälän Luontaiskylpylä valmistautuu viettämään Äitimme syntymäpäivän 100-vuotismuistoa.
Otin muutamia valokuvia nyt kesällä  siellä käydessäni  Luontaiskylpylän nykyisestä   hahmosta-
Kirsti Uoti , nuorin sisareni  hoitaa  nyt tätä perinteistä kylpylää.
Juhannusruusut alkoivat kukkia valkoista  ruusuaan  keskellä elokuuta ja sitten  pensas  väläytti mitä vahvimpia syksyvärejään!

 Uimakoppi toimii kutsuvana kuten ennen ja vedet kirkkojärvessä virtaavat edelleen.

Poluilta ei kulkijaa puutu ja moni kukka löytää levollisen kasvurinteen.

Kurtturuusu ja hansaruusu kilpailevat olemasasolostaan.

 Jalavistot kokevat eksistentiaalista uhkaa nykyään jo Suomessakin. Jalava on Uotin alueen yksi tavallisimpia  puita.

Kylpylän rinteiden spireat ovat jaksaneet kukoistaa joka vuosi yli puolen vuosisataa!

Tyynen illan pehmeät aallot keinuttavat  lumpeita ja  ruohoja.

Syksy kuvioi  heinät, kaislat , korret, taimet, sammaleet ja jäkälät.

Joka vuosi laineet tuovat rantaan jotain uutta siementäkin.

 Vanhan Puutalon purkamisen jälkeen on rantamaisema avartunut.

Sisareltani Kirsti Uotilta onnistuu kukka kuin kukka puhkeamaan loistoonsa!

..

Nyt siellä    Uotilla valmistuttiin syksyn  muistojuhlaan: 18.9.  kun  100 vuotta on  kulunut Sirkka -äidin  syntymästä. Hän istutti mielellään orvokkeja ja niin näyttää Kirsti myös tekevän. Katselin kun Kirsti   tuon tuosta ison vihreän kastelukannunsa kansas  kasteli puutarhansa kukkia iltasella. Tuli mieleen  J.N. Lahtisen/ Siiri Lamerin  s'vel ja laulu:  Orvokkini:

"Orvokkini tumma silmä, kultasydän pieni. 

Katsot aina lempeästi, kun luoksesi käy tieni. 

Itse hoidin kukkamaani, rikkaruohot kitkin.

Vettä kannoin iltasella rantatieä pitkin.  

Noudan tästä äidilleni orvokin tai kaksi,

annan kaunokukkaseni äidin armahaksi. 

Hoivastasi hellimmästä, jonka sain mä sulta,

Luoja sua siunatkohon,

oma äitikulta. "