Äitimme Sirkka Uotin Juhalle omistama laulu: Oi mistä onnen löytäisin

11. OI, MISTÄ ONNEN LÖYTÄISIN JA ILON JOKA KESTÄISI?
(Omistettu Juha Uotille)

1. Oi mistä onnen löytäisin ja ilon joka kestäisi.
Ja mikä tie on oikea mun elämäni matkalla.

2. Ei kaukana lie onnen maa, se lähellä on Jumalaa.
Ja ilon lähde sydämen on Pyhä Sana iäinen

3. Sun käskyissäsi, Jumala, saan taivaan aarteet omistaa.
On oikea vain Jeesus-tie . Se elämään ja onneen vie.

4. Oi rakas Isä, armoinen. Sun huomaasi mä pakenen.
Mä muukalainen päällä maan luonasi rauhan saavutan.

5. Jo täällä ajan rahdussa voi sydän laulaa onnesta.
Kun lapsi köyhä, tomun maan on perillinen Kuninkaan.

(sanat Sirkka uoti, Sävel Kauko uoti, Sovitus Jaakko Immonen)

Tämä laulu lauletiin Juhan siunaustilaisuudessa 2015. 

Valittu Kansa, Israelin itsenäisyyspäivänä 2013

 Sirkka Uotin runokokoelmasta laulu Valitusta Kansasta:

OI HERRAN OMA KANSA

Oi Herran oma kansa,
Sa Pyhä Valittu,
Vuossatain kärsimykset
Sinussa kuvastuu,
vaan lupaukset nuo,
mi antoi Herra ammoin,
Ne toivon, ilon suo.

Kuin muukalaiset täällä
he ovat kulkeneet
ja raskaan ikeen alla
matkalla uupuneet.
On toivo sydänten
lupaus ikivanha
Hän saapuu, Messias.

Viikunapuussa oksa
alkaa versoa.
On Herran lunastetut
jo kotimatkalla.
On näky autuas,
kun Herra kunniassaan
ilmestyy kansalleen.

Sävel Kauko Uoti, Sovitus Jaakko Immonen.

Muistiin 5 Ijar kuuta 5773, 15. huhtikuuta 2013.
Israelin  65 vuotis itsenäisyyspäivänä

Perheystäville annettuja laulukokoelmia 1970- 1971

Einari Vuorelan ja Laura Sointeen perheen sekä vanhempieni Sirkan ja Kaukon välinen ystävyys oli luonnollisesti sanoinkuvaamattoman  hyvä, Kaukon osalta  jo  puolen vuosisataa  ennen näitä  uutiskansioitten lahjoja.  Miltei tuoreltaan saatuaan sovituksia Jaakko Immoselta, Eino Koskimieheltä ja Juhani Laurilalta   Sirkan sanoihin ja omiin säveliinsä, myös Einarin sanoihin ,  Kauko- isämme kokosi näitä lahjakansioita Sointeen  sukukunnalle. Mainitsen tässä muutamia  löytämiäni esimerkkejä niistä kansioista, jotka Vuorela-Sointeen tytar Varpu-Liisa  nyt tänä keväänä  2012 toimitti Lempäälään: Olen juuri edellisellä Suomen matkalla katsonut ne läpi.  Kansioissa on mainittu  tärkeä etsimäni seikka: Ajoitus, lahjoituspäivämäärä, joka samalla ajoittaa kulloinkin  valmistuneet  sovitukset ( hetken jolloin sekä sanat,  isän sävelmä ja jonkun kanttorin sovitus oli  kokonaan valmiiksi  painettuna valokopioilla). 

14 maaliskuuta  1970 kansiona  16 laulun kokoelma  Lallu Sointeelle

1. Uusi aamu (otsikkolaulu)
2. Herran hyvyyttä
3. Mä olen vaeltaja
4. Luon katseeni Siionin vuoreen päin
5. Kun Sinä Herra armahdat
6. Laulun aika
7. Herran Temppeli
8. Rukous: Vuodet vierrii
9. Iltavirsi: Nyt päivän päättyessä
10. Älä pelkää
11. Ajan virtaan
12. Lempeästi tuikkii tähti
13. Juudean kaupungin ylle
14. Oi Jeesus anteeks anna
15. Ehtoovirsi: Päivä sammuu
16. Oi tuo päivä kauhistava

 Mahdollisesti tähän vuoteen tulee toinen  päiväämätön  Uusi Aamu-kansio. x)


14.5. 1971 Sirkalta ja Kaukolta tervehdyksenä   21 laulua Einari  Vuorelalle  ja Laura Sointeelle ( Sointeilla oli myös toinen miltei samanlainen kansio, jossa on 22 laulun kombinaatio, summana  näissä kahdessa esiintyi yhteensä 23 eri  laulua. )

1. Oi kiitos Jeesus kun valtakuntas ( Toinen otsikkolaulu)
2. Oi ihanuutta kaupungin
3. On Jumalan rakkaus ihmeellinen
4. Kestää Herran lupaukset
5. Ylistystä veisaan
6. Vaikka puhuisin kielin tuhansin
7. Lähetyskäsky
8. Hiljaisuutta tulvillaan
9. Varjele mun sieluain
10. Kuin vetten pauhu valtava
11. Ihmeellinen on rakkaus ( Kauko Uotin sanat)
12. On kaunis kotikirkkoni
13. Vaeltaja riennä, riennä (Toisen kombinaation  otsikkolaulu)
14. Maailman korpitiellä
15. Suo Herra hädän leipää
16. On Juhla-aatto
17. Ne lähtivät kauaksi
18. Tiedän kauniin maan
19. Veisatkaa uusi virsi 
20. Beetlehemin tähteen katson ( Einari Vuorelan sanat
21. Luoksesi Jeesus ikävöin (  Einari Vuorelan sanat) 
22. Temppelissä kellot soivat
23. tuitkkikaa kirkkaat tähdet  

Vuonna 1971  Adventtina 10 laulun kokoelma kansiona  Kaukolta ja Sirkalta Lallulle ( 10 laulua) 

1. Lehtimajain aika armas ( Einari Vuorelan sanat) ( Otsikkolaulu)
2. Korpilampi tyynnä päilyy  ( Einari Vuorelan sanat)
3. Hartaasti minä odotin Herraa (Raamatunjakeeseen Kauko Uotin sävel) 
4. Jää luokseni Herra, kun ilta joutuu
5. On minulla ystävä uskollinen
6. Korkealle ylös sinitaivaalle
7. On Jeesuksen nimessä ihmeinen voima
8. On kyynelten laaksoksi muuttunut maa
9. Taivaan maassa ihanassa
10. Beetlehemin tähteen katson  ( Einari Vuorelan sanat)

Vuonna 1971 Vienolle Adventtina  Kaukolta ja Sirkalta  myös 10 laulun kokoelma, jossa esiintyy edellisten lisänä kursiivilla merkatut:

1. Lehtimajain aika armas ( Einari Vuorelan sanat)
   
2. Korpilampi tyynnä päilyy  ( Einari Vuorelan sanat)
   
3. Hartaasti minä odotin Herraa (Raamatunjakeeseen Kauko Uotin sävel) 
4. Korkealle ylös sinitaivaalle
5. On Jeesuksen nimessä ihmeinen voima
6. On minulla ystävä uskollinen
7. On vielä monta kulkijaa
8. Vain tuulen henkäystä
9. Taivaan maassa ihanassa
10. Luoksesi Jeesus ikävöin   ( Einari Vuorelan sanat) 

x) Sitten löytyi 24 laulun kansio, johon sisältyy   ensinnäkin kaikki 14.3. 1970 Lallulle lahjoitettua 16 laulua ja nuottia alkaen Uusi Aamu-laululla, ja sitten vielä seuraavat  laulut  (järjestyksessään  17- 24).

1. On mulla koti taivaassa
2. On näkyvä katoavaista
3. Kuinka mä laulaa osaisin
4. Oi Jeesus kuninkaamme
5. Temppelissä kellot soivat
6. Oi kiittäkää Herraa
7. Oi kiitos Jeesus kun valtakuntas
8. Hiljaisuutta tulvillaan

Saan 12 laulun kokoelman lahjana 12. 8. 1975

Niihin aikoihin olin järjestämässä häitäni Suomessa. Asuin vielä Lapissa, ja olin mennyt kihloihin sen vuoden keväällä Göteborgissa. Byrokratisia  asioita oli paljon, koska mieheni oli Ruotsissa töissä  ja Britannian kansalainen imperiumin  saarilta Karibiasta ja tullut Ruotsiin ensialkuun konsulaattinsa asioihin 1965.  Kotiväki oli suorastaan kantapäät pystyssä, koska asia tuli heille hyvin äkillisenä - vaikka itse asiassa olin  tavalla tai toisella tuntenut miestäni jo vuodesta 1972  kirjeitten,  puhelinkeskustelujemme ja sitten tapaamisten kautta. Jopa lähetyssaarnaajia lähetettiin keskustelemaan kanssani ja - kuten  voi arvata, varoittamaan ulkomaalaisesta miehestä, mutta  mitenkäs nyt mikään  puhe tehoaisi siinä vaiheessa. Naimattomat lähetyssaarnaajat kertoivat esimerkkejä onnettomista avioliitoista kristittyjen ja muista maista kotoisin olevien kanssa. Häihin oli kuukauden päivät  ja oli paljon järjestämistä. Pidin seurakunnalliset häät nimittäin Porissa, jossa minulla oli eniten seurakunnallisia ystäviä. Vaatimattomiin  häihimme  tuli 70. Kun tulimme Lappiin, myös Rovaniemen  Siion seurakunta halusi  juhlia meitä ja siunasi meitä.  Siviiliavioliitto oli ensin solmittu Rovaniemellä, jossa olin kirjoilla silloin.    Mieheni oli  varmaan fundamentaalisempi kristitty kuin  suomalaiset lähetyssaarnaajat, muuten, ainakin joissain asioissa. Aikoinaan hänen haaveensa oli tulla katolilaisen kirkon papiksi siellä kotimaassaan, mutta hän päätyi  vapaaseen protestanttiseen seurakuntaan Ruotsissa ja siihen aikaan evankelioi   Ruotsin suomalaistenkin parissa. Seurakuntakäsitykseltään hän on lähinnä Bretheren  seurakuntaa ja kuten sanoo presbýteerinen.Monena vuotena  hän piti kotikokouksia ja Raamatunlukua  sunnuntaina  niille jotka kokoontuivat.  Ruotsissa olen valtionkirkon jäsen. Alkuvuosina Ruotsissa kävin   Göteborgin  helluntaiseurakunnassa,  joka on  suurkaupungin keskustassa päin.  Siellä  seuraavat lapseni  siunattiin . Siellä on myös  lapsiani kastettu. Ruotsin Valtionkirkolla on  elävä seurakuntansa tässä omassa kylässä  Angeredissa ja  Ruotsin Valtionkirkko pyrkii  olemaan joka taajamassa kaikkien tavoitettavissa.  En näe syytä olla  poissa siitä. Kaipaan sitä liturgista jumalanpalvelusta jossa jokainen saa  puhua ja laulaa ja osallistua ja tunnustaa ääneen uskonsa joka sunnuntai ja rukoilla yhteen ääneen isämeidän rukouksen joka sunnuntai.
 Olen saanut  periluterilaisen kasvatuksen, joten  valtionkirkko vastaa  täällä Ruotsissa sitä suomalaista. Käyn kyllä mielelläni tapaamassa helluntailaisyhdistyksen ystäviä tuolla suurkaupungin sydämessä. Heillä on sellaista käytännön evankelioimista ja ihmisistä huolehtimista, joka on   arvokasta.

Laulukokoelma,  jonka vanhemmiltani  ennen avioliiton solmimista  sain, oli kombinoitu minulle ilmeisesti viimeisenä huolestuneena varoituksena, ja tilanteen takia myös  hyvän toivotuksena. Sitten kun esikoisemme syntyi ja tapasin vanhempamme,  he olivat iloisia tutustuessaan mieheeni. lähemmin. Ensimmäinen  poikamme siunattiin Lempäälän Betel seuraunnassa. Isänikin siunasi  meitä ja poikaamme. Äiti oli jo käynyt oman siskonsa (kummitätini) ja veljeni kanssa katsomassa minua ennen synnytystä Göteborgissa Kortedalassa ja näkivät ihastuttavan kauniin  Ruotsin  kotini Kortedalassa. 

Lauluvihon etukannen sisäpuolella  lukee:
Rakkaalle Pirkollemme 12. VIII. 75 Lempäälä Kauko ja Sirkka.
 Toivomme Pirkolle kaikkea hyvää. Isä ja Äiti!
Sisältö:

1. Ei rakkautta suurempaa, kuin Isän Jumalan.
2. Jumalan virta on vettä täynnä.
3. On Herra suuri ja voimallinen.
4. On armon aika ihana
5. Vaikka unohtaisi äiti
6. Ken antaa kunnian Jumalalle
7. Jumalan rakkautta
8. Varjele mun sieluani
9. Kuin vetten pauhu valtava
10. Jumalan rakkaus
11. Kulje kanssani
12. Sinulle Jeesus, ystävä parhain

 

44 laulun vihko julkaistu 1990-luvulla

Erääseen luontaiskylpylän juhlatilaisuuteen 1990 luvulla  painatti  tri Kirsti Uoti  vanhempiemme noin 120- 130 laulusta valitun 44 laulun kokoelman nuotteineen vihkoseksi. Vihkoja on ollut pienehkö määrä juhlakäyttöön laitoksen omassa  toiminnassa .
Nämä laulut olivat numerojärjestyksessään seuraavat:

1. Ajan virtaan päivä painuu (SU, KU, JKI)
2. Armahda minua Herra ( SU, KU, JKI)
3. Ehtoovirsi (Päivä sammuu)  (SU, KU, JKI)
4. Ei heläjä kannel kiitosta (SU, KU, EK)
5. Ei rakkautta suurempaa (SU, KU, JKI)
6. Herralle kiitosta sieluni kanna ( SU, KU, EK)
7. Herran nimi ylistetty (SU, KU, EK)
8. Hiljainen sade (SU, KU, JKI)
9. Hiljaisuutta tulvillaan (SU, KU, JKI)
10. Huomassa Herran ( SU, KU, JKI)
11. Jos jokainen ihminen (SU, KU, EK)
12. Jumalani, Jumalani (SU, KU, EK)
13. Jumalan virta ( SU, KU, JKI)
14. Jää luokseni Herra, kun ilta joutuu ( SU, KU, JL)
15. Katselen iltaan autereiseen (SU, KU, EK)
16. Kestää Herran lupaukset (SU, KU, JKI)
17. Kuinka mä laulaa osaisin ( SU, KU, JKI)
18. Lempeästi tuikkii tähti (SU, KU, JKI)
19. Luon katseni Siionin vuoria päin (SU, KU, JKI)
20. Maailman pimeyteen (SU, KU, EK)
21. Maailman tyhjillä kaivoilla (SU, KU, EK)
22. Mä olen vaeltaja (SU, KU, JKI)
23. Oi Jeesus anteeks anna (SU, KU, JKI)
24. Oi Jerusalem Pyhä kaupunki (SU, KU, JKI)
25. Oi kiitos Jeesus kun valtakunnan (SU, KU, JKI sovituksella)
26. Oi kiitos Jeesus taivaasta (SU, KU, EK)
27. Oi mistä onnen löytäisin (SU, KU, JKI)
28. Oli kulkija vuorelle päässyt (SU, KU,  EK)
29. On mulla koti taivaassa (SU, KU, JKI) 
30. On näkyvä katoavaista (SU, KU, JKI)
31. Pyhä kaupunkini (SU, KU, JKI)
32. Salainen joulun aika ( SU, KU, EK)
33. Sinulle Jeesus ystävä parhain (SU, KU, EK)
34. Sykarin kaivolle (SU, KU, JKI)
35. Taivaan maassa ihanassa (SU, KU, EK)
36. Temppelissä kellot soivat (SU, KU, JKI)
37. Tuikkivat kirkkaat tähdet (SU, KU, JL)
38. Tämän päivän sain lahjaksi (SU, KU, EK)
39. Vaikka unhoittaisi äiti (SU, KU, EK)
40. Vain tuulen henkäystä (SU, KU, JL)
41. Veisatkaa uusi virsi (SU, KU, EK)
42. Vierellä Betesdan lammikon (SU, KU, EK)
43. Ylistystä veisaan (SU, KU, JL)
44. Älä pelkää (SU, KU, JKI)

VAIKKA ONKIN MAAILMASSA SYNKKÄÄ PIMEÄÄ

Sirkka Uotin runo

1. Vaikka onkin maailmassa synkkää, pimeää

Taivaan Isän silmä valvoo meitä.

Se on turva ainoa ja aivan riittävä,

Kun kompastellen käymme korpiteitä.

2. Päivänpaisteen puolella ei kulje kaikki tiet

Eikä aurinkoinen kehrää kultaa.

Varjon maasta Herran kansan matka kotiin vie, ja

Ihanaksi muuttuu tomu, multa.

3. Ota Herra armohoitoon köyhä lapsesi,

vaikka ansioton olen aivan.

Avaa sydän ymmärtämään, että tähteni

Sä pilkattuna kärsit ristin vaivan.

KOMMENTTEJA ja viitteitä Raamatusta Äitini runoon 2012- 04- 10

• Maailman erämaasta

V Moos. 32: 10- 11 Erämaasta Korkein löysi kansansa, Jaakobin, autiosta, ulvovasta korvesta; Hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa, varjeli häntä kuin silmäteräänsä. Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin Hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa. 

Aikanansa profeetta Elia luuli olleensa ainut uskovainen koko maan päällä ja pakeni korpeen. Mitä tapahtui?

I Kn 19: 3 - 18 Hän lähti matkaan pelastaakseen henkensä ja tuli Beersebaan, joka on Juudan aluetta. Sinne hän jätti palvelijansa, mutta meni itse erämaahan päivänmatkan päähän. Hän tuli ja istuutui kinsteripensaan juureen ja hän toivotti itsellensä kuolemaa ja sanoi: Jo riittää, Herra; ota minun henkeni, sillä minä en ole isiäni parempi. Ja hän paneutui maata ja nukkui kinsteripensaan juurelle. Mutta katso, enkeli kosketti häntä ja sanoi hänelle: Nouse ja syö. Ja kun hän katsahti, niin katso hänen päänsä pohjissa oli kuumennetuilla kivillä paistettu kaltiainen ja vesiastia. Niin hän söi ja joi ja paneutui jälleen maata. Mutta Herran enkeli kosketti häntä vielä toisen kerran ja sanoi : Nouse ja syö, sillä muutoin käy matka sinulle liian pitkäksi. Niin hän nousi ja söi ja hän kulki sen ruoan voimalla neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Jumalan vuorelle, Hoorebille asti. Siellä hän meni luolaan ja oli siinä yötä. Ja katso Herran sana tuli hänelle. Hän kysyi häneltä: Mitä sinä täällä teet, Elia? Elia vastasi: Minä olen kiivailemalla kiivaillut Herran, Jumalan Sebaotin puolesta. Sillä israelilaiset ovat hyljänneet sinun liittosi, hajoittaneet sinun alttarisi ja tappaneet miekalla sinun profeettasi. Minä yksin olen jäänyt jäljelle, mutta minunkin henkeäni he väijyvät, ottaaksensa sen.

( Kertomuksessa on edelleen yksityiskohtia Siinain erämaakeskustelusta. Tässä yhteydessä Elia sai kuulla, että hänen aikanaan oli jäljellä 7000 Jumalalle uskollista Israelissa eikä vain hän yksin).

• Psalmit mainitsevat useassa kohdassa syvyydet ja pimeydet.

Psalmi 23 kertoo Daavidista Juudean erämaassa, jossa on jyrkkiä synkkiä kuruja vuorten välissä. Hän kirjoittaa Jumalasta Hyvänä Paimenenaan. 

Ps. 23: 4. Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat. 

 

Juudan maan kuruihin saattoi sadeaikana tulvahtaa hyvin korkeat vedet yllättäen. Nykyaikanakin näissä kurutulvissa hukkuu ihmisiä. 

 

Psalmista rukoilee Ps. 69: 16 Älä annan vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni. 

 

Ps. 74: 20 Katso Liittoasi, sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä. 

 

Pelastettujen kiitosvirrestä

 Ps. 107: 4-7, 14. He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa löytämättä asuttua kaupunkia, heidän sielunsa nääntyi heissä. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja Hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Ja Hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, Hän katkaisi heidän kahleensa.

• Auringon alla tapahtuvista asioista kertoo kuningas Salomo

Kuningas Salomonin Saarnaajan kirja kertoi paljon tapahtumista auringon alla, silminnähtäviä asioita, auringosta huolimatta silminnähtäviä epäoikeudenmukaisia tapahtumiakin tapahtuu ja saarnaaja kehoittaa hellittämättä ahkeroimaan hyvää, kylvämään ja kyntämään, harrastamaan hyödyllisiä asioita voimien mukaan ja iloitsemaan elämän lahjasta ottaen samalla huomioon ihmisen katoavaisuuden ja pimeyden todellisuuden. Mutta hän ei antanut ratkaisua maailman epätasapainoiseen oikeudelliseen tilanteeseen eikä ohjetta iankaikkisen elämän voittamiseen ja valkeuden tien löytämiseen, vaan tunnusti olevansa tavallinen ahdistunut ihmislapsi, joka on tomusta tullut ja tomuun menee eikä itsekään tiedä, minne menee ihmisen ja eläimen henki, kun ne kuolevat. Saarnaajan kirjaa hallitseekin ihmiskunnalle tyypillinen ajattelutapa, jossa on surun häivää kaiken katoavuudesta. Srn. 3: 18- 22.

Kuitenkin tuomarina ja isien uskon perusteella hän tiesi, että kaikesta Luoja on tuova teot tuomiolle oli ne sitten auringon alla tai maan pimennoissa tehtyjä tekoja. Srn. 12: 14.

Srn. 11: 4 Joka tuulta tarkkaa, ei kylvä, ja joka pilviä pälyy ei leikkaa.

Srn. 11: 7 Suloinen on valo, ja silmille tekee hyvää nähdä aurinkoa. Niin, ja jos ihminen elää vuosia paljon, iloitkoon hän niistä kaikista, mutta muistakoon pimeitä päiviä, sillä niitä tulee paljon.

Srn. 12: 14 Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tai pahaa.

• Psalmissa on ennakoivaa evankeliumia tomusta luodulle ihmislapselle, erityisesti naisillekin jo satoja vuosia ennen Uuden Testamentin ilmoitusta, joka ainoa oppi normalisoi naisen aseman luomakunnassa:

Ps. 113: 5, 9 Kuka on niinkuin Herra meidän Jumalamme, joka korkealla asuu ja katsoo syvälle, taivaassa ja maassa? Hän joka nostaa tomusta alhaisen, korottaa loasta köyhän, asettaaksensa hänet ruhtinasten rinnalle, Hänen kansansa ruhtinasten rinnalle; joka antaa hedelmättömän asua kodissa, iloisena lasten äitinä!

• Jumalan armon ja lunastustyön käsittäminen on globaali kompastuskivi ja se uskon ahdas portti, kuten Temppelissäkin oli sellaisia kohtia, jossa vain yksi ihminen pääsi etenemään kerrallaan- ja seinämä, jossa ei ollut ovea  - yksilöllisyys näissä uskon asioissa on Jumalan ja Luojan kaikkivaltiuden tunnusmerkki - Hän tuntee yksilöinä koko ihmiskunnan. Pelastukseen ihmiskunta pääsee Kristuksen, Karitsan takia, häntä seuraten.

Tästä Kristuksen sijaiskärsimyksen tuottamasta pelastuksesta jo Jesaja 53: 1-12 kirjoitti:

Jes. 51: 4 Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani

Jes. 53:1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?

Jes 53: 10 Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa Hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu Hänen kauttansa.

Tästä iankaikkisesta elämästä kerrotaan Daavidin psalmissa Salomonin virressä Ps. 72.

• Jeesus julisti kansalleen Jumalan sanat valkeudesta ja iankaikkisesta elämästä kuoleman laakson synkeydessä vaeltaville uskoville

Joh. 12: 46 Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä tullut maailmaan tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. Ja minä tiedän että Hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut.

• Jeesus julisti nämä sanat ylösnousemuksesta Galileassa Gennesaretin järven tienoolla.

Joh 6. 38- 39 Minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan Hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Ja minun Lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka Hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

2012- 04 - 10. Päivitys viimeksi  6.11.2013 

VAIN TUULEN HENKÄYSTÄ

Ihmisen elinaika on niinkuin ruohon, kuin kedon kukka hän kukoistaa. Ps. 103: 15

1. Vain tuulen henkäystä on elämämme täällä.
Se varjon lailla haihtuu, kuin ruoho häviää.
On turvallista tietää, on yksi pysyvää.
Se rakkaus on Herran, iäti kestävää.

2. Majani mainen kerran pois viedään, puretaan
ja elämäni kankaan loimetkin leikataan.
Suo Herra armos silloin, kun vaivun eteesi.
Suo turvanani olla Sun pyhät haavasi.

3. On suuri juhlapäivä, kun tomun lapsi saa
taivaisen kuoron kanssa ylistää Jumalaa.
Saa nähdä Pyhän Vuoren, sen ikikallion,
ja kaikki kauniit unet ne silloin totta on.


KOMMENTTINI: Tähän runoon löydän seuraavia viitteitä.

• Elon päivien lyhyydestä

Psalmi 103, jakeet 15- 16. 
Ihmisen elinaika on niinkuin ruohon:
kuin kedon kukka hän kukoistaa
 ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole
 eikä hänen asuinsijansa häntä tunne.

Psalmi 102: jae 12. 
Päiväni  ovat kuin pitenevä varjo
ruohon lailla minä lakastun.

• Jumalan iankaikkisesta pelastavasta rakkaudesta

I Kor. 13: 8a, 13
 Rakkaus ei koskaan katoa.
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta  suurin niistä on rakkaus.

I Joh. 4: 8,9, 10. 
Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa.
.Juuri siinä Jumalan rakkasu ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan,  antamaan meille elämän.
. Siinä on rakkasu-   ei siinä, että me olemme rakastaneet  Jumalaa, vaan siinä , että Hän on rakastanut  meitä ja lähettänyt  Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
I Joh 5: 11b 
Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän,, ja tämä elämä on Hänen Pojassaan.

• Iankaikkisesta elämästä uskovaisille

I Joh. 3: 1-2
Katsokaa, kuinka suurta rakkautta  Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen , ja hänen lapsiaan me myös olemme.Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään.
. Rakkaat ystävät, jo , nyt me olemme Jumalan lapsia,mutta vielä  ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on.

• Ihmisen olemassaolosta kuin telttaan, majaan ja kankaaseen verrattuna

Jeremia 10: 20
Mutta  telttani on nyt  hävitetty, 
 telttaköydet katkaistu. 
Lapseni ovat lähteneet pois,
 heitä ei enää ole.
Ei ole ketään  pystyttämässä telttaani,
pingottamassa telttakankaita.

• Kuningas Hiskian sanoja,  kun häneen tuli varhainen sairaus:

 Jes. 38: 10-22.

Jes. 38: 9-12 
Juudan kuninkaan Hiskian psalmi, jonka hän sepitti  kun oli  toipunut sairaudestaan.
 Minä ajattelin: kesken päivieni juoksun
minun on mentävät pois.
Tuonelan porttien tuolla puolen
joudun viettämään ne vuodet,
jotka minulta jäivät elämättä.
Minä ajattelin:
En enää saa nähdä Herraa
elävien maassa,
en enää katsella ihmisiä
maailman asukkaiden parissa.
Kuin paimenen teltta
minun majani puretaan ja viedään pois
kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun
elämäni kankaan. 
ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.

• Pelastetun osuudesta Jumalan Temppeliin ja Pyhään Vuoreen.

Ef. 2: 19- 22
Te ette siis  enää vieraita ettekä muukalaisia,
vaan kuulutte Jumalan perheeseen,
samaan kansaan kuin pyhät.
Te olette kiviä siinä rakennuksessa,
jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat
ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. 

Hän liittää koko rakennuksen yhteen
niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi.


Hes. 40:2
( vei minut) näyssä  Israelin maahan. Hän laski minut hyvin korkealle vuorelle, ja minä näin , että sen etelärinteelle oli rakennettu kaupunki. 

Kärsimysten profeetta Jeremia 31: 26 näki tulevat hyvät tapahtumat kuin suloisena unena, sillä Jumalan armo ja lunastus kohtaavat lopunaikana uudestaan Israelin kansaa ja iankaikkinen Jerusalem rakennetaan.

Jer. 31: 26-27; 31
 - Tähän minä heräsin.  Minä katselin ympärilleni. Olin nähnyt suotuisan unen.
"Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä kylvän Israeliin ja Juudaan uutta elämää:ihmisiä ja eläimiä.  ---"
 "Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa.---"

Päivitys 6. 11. 2013
:  Raamatunjakeet ovat päivitetty vuoden 1992 käyttöön otetun suomennoksen mukaan.