Sirkka Uotin vanhemmat, Kaarlo ja Martta Kavander

Sirkka Mielikki Uotin äiti Martta Aliina oli omaa sukua Saarinen, joka sukujuuri johtaa Hämeeseen. (23. 07. 1891 - 3.12. 1970) . Sirkka Uotin isä Kaarlo Evert Kavander on varsinaissuomalaista sukujuurta ( Kiskosa 11.11. 1881- Lempäälässä 17.10. 1970). Kavanderilaisten sukujuuri on laaja ja siinä on eri sukujenkin  haaroja joilla on sama sukunimi, arvelen.  Seppo Kavander (1926- 2016)  kertoi sellaisesta historiasta, että aikoinaan- torpparien aikaan oli alueella hollantilainen kartanonisäntä, joka antoi  alaisilleen Van Der .. alkuisia nimiä ja  KA olisi alunperin etunimestä  lyhennys Van Der Ka ja sittemmin muuttunut Kavander nimeksi.

Muiston murusia vanhasta vieraskirjasta

Sirkka-äitimme ja Kauko isämme menivät naimisiin  toukokuussa 1945 sodan päätyttyä.

Kauko J Uoti, isäni, vastasi Augusta Uotin poismentyä luontaiskylpylöitten  hoito-ohjeitten antamisesta ja matkusti  Lempäälästä käsin näihin laitoksiin: Tampereelle, Helsinkiin,Turkuun ja Saloon- myös sodan aikana.  Salossa Martta ja Kaarlo Kavander  pitivät yllä  pientä  Uotin järjestelmän kylpylää, jonne tultiin päivähoitoihin. majoitusta tai aterioita ei kuulunut näihin hoitoihin.  He pitivät hoitolatoimitnaa yllä voimiensa mukaan aivan vuoden 1970 puolelle.
Isovanhempani Martta ja Kaarlo olivat hyvin vieraanvaraisia ja tunsivat suuren joukon kaupungin  asukkaista. Syntymäpäiville tuli ystävien, tuttavien ja sukulaisten joukot, joten  Ailin äidilleen 23.7. 1940  lahjoittama vieraskirja oli todellla hyvään tarpeeseen. Poimin nyt tästä vieraskirjasta  hetken  murusia esiin: esim.  niitä hetkiä kun  Kauko J Uoti tai joku uotilaisista tuli Saloon kylään.

Kauko J Uoti , Lempäälä,8.8. 1940.
Martan 50-vuotispäivät  26.7. 1941- sota-ajan merkeissä -
Kallen 60-vuotispäivät 11.11. 1941.
Martan päivät 26.7. 1942
Kauko J. Uoti  6.8. 1942.
Tänne , ah tänne on kaipaus aina. Täällä on kaikki mi kallista on. 10.8. 1942.  Sirkka
Martan päivänä  v. 1943 juotu korviketta yhdessä.   (8 henkilöä) .
Kiitos ystävällisyydestä: sauna, hoito ja vielä korvikkeet! 21. VIII. 1944 L.N.
Stm. Kavander Seppo lomalla 15 vrk. 1.10. 1944.
Kiitoksest kahvista !! T. ja E,S, 26.8.1945.
Pitkästä aikaa, kai viimeksi kesällä 1939, tuli talossa pidemmälti viivyttyä. Miellyttävä pyrähdys keskimatkaa virkistävällä keitaalla. 4. 10. 1945  Ensio Uoti, Hki
Kauko J. Uoti, Lempäälä.  4.10. 1945.
Sydämellisedt syntymäpäiväonnittelut Martanpäivänä onnittelemme
Sirkka ja Kauko 26.VII. 1946.
Pikakäynnillä Salossa 15. IX. 1946 Kauko ja Sirkka.
Kiitos antoisasta illasta! Annikki Laiho 20.3. 1948.
Kauniina syksyisenä päivänä läpikulkumatkalla autolla poikkesimme Sirkka, Kauko ja minä tällä virkistävällä keitaalla, kiittäen. 7.10. 1948 Ensio Uoti.
Sirkka Uoti, Lempäälä 29.VII. 1951
Kauko J Uoti, Pirkko Uoti ja Kaija Uoti .
Kesälomalla Salossa 5-9.6. 1958 Pirkko Uoti
Toivomme Onnea ja Jumnalan siunausta Äidille 70-vuotispäivänä 22. 7. 1961 Kiitollisina Sirkka,
 Kauko, Pirkko, Kaija, Kirsti, Harri ja Juha.
23.7.1961 Onnitellen 70-vuotiasta äitiä että isoäitiä Seppo, Annikki, Seni, Hanno.
Kaijan ripillepääsyn päivänä 1.7. 1962 olivat allekirjoittaneet pikavierailulla mummun ja papan luona:
K.J. Uoti, Sirkka Uoti, Pirkko Uoti, Kaija Uoti Lempäälästä. Aili Kavander Porista.
(Isovanhemat olivat Kaijan kummit).
85-vuotispäivät. Isän ja isoisän päivillä kävivät lapset ja lastenlapset. 11.11. 1966. Seppo, Annikki, Hanno, Seni, Aili.
21.7.- 27.7. 1967 Juha
21.7.- 2.8. 1967 Hanno 
26.8. 1967 K.J. Uoti, Sirkka, Pirkko, Kirsti, Harri, Juha.
25.8.- 2.9. 1968  Kesälomalla, Aili.
4.3.- 8.3. 1968 Hiihtolomalla Hanno.
---(-TYHJIÄ SIVUJA)
(Muutto Lempäälään LOPPUKESÄLLÄ 1970 Sirkka-äitimme toimesta)
26.9. 1970 "Minä ja minun huoneeni palvelemme Herraa". Tänään olemme viettäneet  mummun ja papan uuden kodin tupaantuliaisia. Toivotamme Jumalan siunausta ja onnellisia vuosia.
Kauko ja Sirkka,

 Onnea ja siunausta, iloa ja rauhaa uuteen kotiin, toivoo Kaija,

"Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme".
Mummun ja Papalle siunausta ja pitkää ikää t.  Aili.,
 Seppo, Hanno, Seni, Kirsti, Harri.
Lokakuun 3. p. 1970  Kiitos vanhasta ystävyydestä. Onnea vanhuuden päivillenne!  M.P.
----

Sirkka-äitini kotitalosta

Äitini vanhemmat  Kaarlo Evert kavander ja Martta Aliina o.s. Saarinen muuttivat  Helsingistä Saloon . Salon koti Rummunlyöjänkadun omakotitalossa oli äitini kouluajan koti. ja se Mummola, jossa  kävin.

Talossa oli kaksi huonetta ja keittiö, vintti ja maakellari. Salissa kaunis papan tekemä hyvin vaalea  kalusto ja seinällä synkkä taulu. Kuoleman saari.  Taulu oli niin synkkä, että jotenkin kaikki kaunis vaalea jäi sen taulun varjoon. Löysin nyt juuri  taulun kuvan netistä Rachmanovin musiikin säestämänä. Mutta tässä netin kuvassa taustamaisema on valoisa, mummun ja papan taulussa se oli lähinnä musta.

Eipä ihme että  äitini Sirkka ja hänen isosiskonsa Aili  aikuisuutensa kynnyksellä suorastaan karkasivat kotoa Pelastusarmeijaan Helsinkiin, jossa he toimivat.   Aili toimi kauemman aikaa, sillä  Pelastusarmeijasta he päätyivät ensin Tampereen kylpylään Augusta Uotin kutsumana ja  Sirkka päätyi sitten naimisiin  ja Aili palveli  niissä kaupungeissa ja kylissä, jonne Pelastusarmeija hänet lähetti.  Sekä Sirkka että Aili olivat hyvin valoisia luonteita ja sydämen kristityitä ja omissa kodeissaan heillä ei ollut mitään  synkkiä tauluja- päinvastoin - varsinkin äitini  rakasti kaikenlaisia värejä ja teki paljon käsitöitä tauluiksi ja hankki  ihania kankaita parantolan liinavaatteiksi ja verhoiksi. Kun hänen vanhempansa tulivat  vanhuudenheikoiksi, mutta eivät halunneet mihinkään vanhainkotiin eivätkä vierasta kodinhoitajaa, ja viime tingassa he ottivat vastaan äitini kutsun tulla Lempäälään aivan päiviensä lopulla.  Äitini  kalusti heille valoisan asunnon,jossa oli heidån omat huonekalunsa, vaan tosiaan ei ollut  esillä tuota synkkää taulua. Siten sai sukumme olla  koossa niinä  eron hetkinä. 1970- vuoden loppukuukausina.

 https://www.youtube.com/watch?v=dbbtmskCRUY

Luontaiskylpylän johtajattaren tehtävänä mainosten sommittelu

Sirkka M Uoti (1919- 1981) , naturopatian tohtorin K J Uotin (1898- 1979) vaimo, Luontaisparantolan johtajattarena

Äitimme Sirkka Kavander tuli nuorena tyttönä Uotin Tampereen kylpylään toimistotöihin, ylihoitajaksi, kunnes K J Uotin kanssa solmimansa avioliiton jälkeen muutti Lempäälään- ensin kotiäitina ja vähitellen vastaten koko kylpylän käytännöllisestä johtamisesta. Tri K J Uoti itse vastasi potilaitten hoito-ohjelmista ja hoitojen kompositiosta. Parantolassa oli oma ylihoitaja Selma Ruottinen, jonka työhuone oli toimisto ja osastonhoitajat Hilja Kotisuo ja Lempi Talvio naisten -  ja miesten puolen hoitoloissa . Keittiöllä oli pääkeittäjät ja keittiöapulaisia. Juuri eilen  on viettänyt 90- vuotisjuhlansa Uotin Parantolan pitkäaikainen pääkeittäjä Mirja Maijala, 8.11. 2015!

Tärkeänä osana Uotin Parantolan toiminnassa oli jokavuotiset mainosten luomiset, koska toiminta ja kohtalaisen suuren henkilökunnan palkkatulo oli aivan riippuvainen asiakkaista. Kesäisin, kesälomien aikaan, oli runsaasti väkeä ja talvella toiminta oli aallonpohjassa ja tätä tasoittamaan tarvittiin mainoksia. Eräs näistä Sirkka Uotin kirjoittamista ja Kauko J Uotin ohjelmoimista teksteistä on seuraavanlainen ajalta, kun kylpylätoiminta ei vielä ollut puhjennut kukkaansa kautta Suomen kuten nykyään. Tämä mainos antaa myös hetkellisen ajankuvan yli puolivuosisataa sitten. Ensi kesänä 2016 tulee Uotin luontaiskylpylätoiminnssa 90 -vuotta täyteen.

”Terveydeksi on iloinen sydän”

Aivan Lempäälän keskustan katveessa sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Uotin Parantola. Tämä Luonnonparantola on ainutlaatuinen. Samantapaisiakaan parantoloita ei maassamme ole kymmentäkään kappaletta. Uotin luonnonparantolalla on takanaan varsin mittava historia. Sen kehittämiseksi on tehty paljon työtä ja oppia on haettu ulkomailta, historiasta, lääketieteestä j.n.e.

Parantolan hoito-ohjelma pohjautuu systeemikokonaisuudelle, joka puolestaan kiteytyy luontaiseksi terveyshoidoksi.

Luontainen terveydenhoito perustuu ajatukselle, että kehon terveyden säilyttäminen ja menetetyn terveyden palauttaminen tapahtuu luonnollisilla keinoilla. Näitä luonnollisia keinoja pyrkivät Uotin Parantolassa noudatettavat hoidot ja kylvyt noudattamaan. Niillä pyritään vaikuttamaan aistimuksiin, jotka puolestaan vaikuttavat elvyttävästi elinten ja verenkierron tilaan. Sairaalloinen tila verenkierrossa on syntynyt aistimusten kautta, joita kehon sisäinen hermosto on synnyttänyt niiden olosuhteiden johdosta, joiden alaisena keho on ollut. Verenkierron sairaalloisesta tilasta seuraa kiputiloja kudoksissa. Jos siis tahdotaan aikaansaada muutosta kudosten tilassa tai elinten toiminnassa, on siihen päästävä synnyttämällä sisähermostossa sellainen aistimus, joka johtaa sen toimintaa niin, että syntynyt epäkohta poistuu.

”Uotilaisen” vesihoitoalan perustaja on pastori Juho Uoti. Hän kehitti kylpyjärjestelmän 1900-luvun alkupuolella.Juho Uotin työtä jatkaa nyt Kauko Uoti ja hänen vaimonsa Sirkka Uoti Uotin Parantola on toiminut Lempäälässä vuodesta 1926 lähtien. Hoitohenkilökuntaa parantolassa on kahdeksan ja muuta henkilökuntaa on seitsemän. Uotin parantolassa koulutetaan hoitajat omasta takaa.

Parantolan asiakkaat ovat ympäri Suomen ja onpa heitä ulkomailta aina Yhdysvaltoja ja Japania myöten. Keski-iältään he ovat 50- 60 vuotiaita, mutta on heitä huomattavasti nuorempia ja vanhempiakin. Yleensä he viettävät parantolassa viikon, pari kolmekin ja joskus kuukausiakin. Ammatiltaan ovat asiakkaat maanviljelijöitä, opettajia, virkamiehiä,… yleensä tavallisia ihmisiä, jotka ovat väsyneitä, kärsivät unettomuutta tai ovat muuten stressattuja. Varsinaisia sairauksia ei täällä hoideta. Parantolassa ei ole varsinaista fysikaalista hoitoa, vaan hoito perustuu erilaisiin järjestelmän mukaisiin kylpykäsittelyihin. Aamupäivähoidot ovat luonteeltaan paikallisempia, kun sensijaan iltapäiovähoidot enemmän koko kehoa koskevia. Hoidossa ei unohdeta psyykkistäkään puolta. Pari kertaa viikossa järejstetään parantolassa laulu- ja hartaustilaisuuksia.

(Tekstiin liittyy erään asiakkaan lausunto)

Matti Mattus, Inari, tyytyväinen asiakas

Viihdyn erittäin hyvin ja nytt on viides kerta, kun olen täällä. Hyvin sopivat nämä kylvyt minulle,Lempäälän-Vesilahden sanomat. Kangasalan Kirjapaino. Sairastan nimittäin kroonista nivelreumaa. Tänne parantolaan keksin tulla, kun näin yhdessä lehdessä ilmoituksen tästä uotin parantolasta. Aion olla täällä tällä kertaa kaksi viikkoa. Joskus olen viettänyt täällä toistakin kuukautta.

(Kuvateksti Parantola-artikkeliin)

Johtaja Kauko Uoti ja hänen vaimonsa Sirkka Uoti vastaavat vieraiden viihtyvyydestä ja huolehtivat heidän terveydestään parantolassa. Tämä kylpylärakennus on pystytetty vuonna 1938 ja se on olemassaoloaikanaan ehtinyt palvella jo tuhansia asiakkaita

(Ylläolevaa tekstiä on kirjoitettu alustavasti paperille, jossa on sanat lempäälän-Vesilahden sanomat, Kangasalan Kirjapaino)

Muistiin 9.11. 2015

Kuinka ihanat asuinsijasi, Herra Jumalani ( Ps. 84 Koorahilaisten virsi )

 KUINKA IHANAT ASUINSIJASI,  HERRA JUMALANI

1. Kuinka ihanat asuinsijasi, 
Herra Jumalani, Herra Sebaot.
Sielu ikävöi, sydän halajaa,
 Herran esikartanoihin asumaan.
Löys suojapaikan lintunen, sai pesän pääskyn poikanen
Alttariltasi, Herra Sebaot, sydämeni Kuningas ja Aurinko.
2.
 Kansa autuas kiittää Jumalaa,
 vaikka usein polku kyynellaaksoon vie.
Lähteet pulppuaa, muuttuu kova maa.
Siunausten virrat tulvii taivaasta.
Jumala, minun Kilpeni, katseesi käännä puoleeni.
Rukoukseni ota korviisi. Matkamiehen ikävä on luoksesi.

3. Päivä yksikin, Herra, luonasi,
 parempi kuin tuhat päivää muualla.
Ohjaa kulkuni, kiinnä katseeni
ihanuuksiin taivaallisen huoneesi.
Oi varjele mua pahasta, ja pilkkaajankin majasta.
Armo, kunnia, Herran antama, taivaan tietä vaeltavan osana.

(SU, KU, EK)
Viite 7.6. 2015. Tämän runon sisöältö pysytelee psalmin 84  rajoissa. Kirjoitan psalmin  sillä Raamattuversiolla (Kirkolliskokous 1938),  jota äitini ja minä käytimme.

Ps.84
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi.
Kuinka ihanat ovat Sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!
Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.
Löysihän lintunen majan  ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee; Sinun alttarisi ,Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.
Autuaat ne, jotka Sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät Sinua alati. Sela.
Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa Sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!
Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peitteää sen siunauksilla.
He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.
Herra Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korrviisi, Jaakobin Jumala. Sela.
Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso Voideltusi kasvoja.
Sillä yksi päivä Sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla;
mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.
Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian,, ei Hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.
Herra Sebaot,  autuas  se ihminen, joka Sinuun turvaa.

Turvaa sieluni Jumalaan (Miksi sieluni murehdit)

 TURVAA SIELUNI JUMALAAN

1.Turvaa sieluni Jumalaan, Hän on auttaja parhain.
Uskollinen on armossaan, nostaa poluilta harhain.

2. Miksi sieluni murehdit, Herra taakkasi kantaa.
Hän on kallio ikuinen, uuden elämän antaa.

3. Älä unohda milloinkaan, rakkaudestaan kiittää.
Tyhjiin nälkäisiin sydämiin armon aarteita riittää.

4. Tule Herrani siunaamaan, kaikki elämän päivät.
Armahduksesi hetkiin suo, jotka taakseni jäivät.


Viite 6.7. 2015
Kahdessa psalmissa Psalmi 42 ja sille jatkona olevassa Psalmissa 43 ( koorahilaisten mietevirsiä)   ja niissä  esiintyy lausetta  Miksi murehdit minun sieluni? Tämä esiintyy kolme kertaa.
Tämä runo  Turvaa sieluni Jumalaan lie ollut  äitini  viimeisiä, koska sillä on  ainoastaan isältäni  yksinuottinen melodia olemassa  eikä kukaan kanttoreista ole sitä sovittanut.
Psalmin suomalaisena otsikkona Raamatussa  on Maanpakolaisen ikävöiminen  Herran huoneeseen.

 Kirjoitan tähän nämä lyhyet koorahilaispsalmit. (Koorahilaiset olivat  Mooseksen isän  veljen Jisharin, Kehatin pojan poikien sukuja ja Leevin sukukuntaa, niitä sukuja, jotka tunnettiin   musiikin ja veisuun talenteistaan   

Ps. 42
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.
Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.
Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?
Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin,
kun minulle joka päivä sanotaan:. "Missä on sinun Jumalasi?"
Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni,,
minä kuljen väentungoksessa,, astun sen kanssa Jumalan huoneeseen
riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.
Miksi murehdit minun sieluni, ja olet minussa niin levoton?
Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan Häntä kiittää Hänen kasvojensa avusta.
Minun Jumalani, minun sieluni on murheellinen minussa,
sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla,
Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.
Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa,
kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.
Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan
 ja rukoilen elämäni Jumalaa.
Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: Miksi olet minut unhottanut?
Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?
Minun luitani jäytää, kun viholliseni minua häpäisevät,
sanoen minulle kaiken päivää:" Missä on sinun Jumalasi?"
Miksi murehdit , minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton?
 Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää Häntä,
 minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.
Ps. 43
Auta minua oikeuteeni, Jumala, ja aja minun asiani armotonta kansaa vastaan.
Päästä minut kavaloista ja vääristä ihmisistä.
Sillä Sinä olet minun Jumalani, minun linnani.
Miksi olet minut hyljännyt?
Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa vihollisen ahdistamana?
Lähetä valkeutesi ja totuutesi.
Ne minua johdattakoot,viekööt  minut Sinun Pyhälle Vuorellesi,
Sinun asuntoihisi, että minä saisi tulla Jumalan alttarin eteen,
Jumalani eteen, joka on minun iloni ja riemuni,
ja kiittäisin kanteleilla Sinua, Jumala, minun Jumalani.
Miksi murehrit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton?
Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää Häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.

Vain tuulen henkäystä (Mainen maja puretaan)

VAIN TUULEN HENKÄYSTÄ ON ELÄMÄMME TÄÄLLÄ 
(Mainen maja puretaan) 

1. Vain tuulen henkäystä on elämämme täällä.
Se varjon lailla haihtuu, kuin ruoho häviää.
On turvallista tietää, on yksi pysyvää.
Se rakkaus on Herran, iäti kestävää.

2. Majani mainen kerran pois viedään puretaan
ja elämäni kankaan loimetkin leikataan.
Suo Herra armos silloin kun vaivun eteesi.
Suo turvanani olla Sun pyhät haavasi.

3. On suuri juhlapäivä, kun tomun lapsi saa
taivaisen kuoron kanssa ylistää Jumalaa.
Saa nähdä Pyhän Vuoren, sen ikikallion,
Ja kaikki kauniit unet ne silloin totta on.
(SU, KU, JL)

Viite 7.6. 2015
Raamatussa on useassa kohdassa kuvattu elämää kankaana ja ihmisen  kehoa majana ja telttana.
Kuningas Hiskia sairastaessaan jotain kuolettavaa tautia kirjoitti toivuttuansa  muistiin laulun.
 Jes. 38: 10-22. 
"Minä sanoin: kesken rauhallisten päivieni
 minun on mentävä tuonelan porteista;
jäljellä olevat vuoteni on minulta riistetty pois.
Minä sanoin: En saa minä enää nähdä Herraa elävien maassa,
en enää ihmisiä katsella manalan asukasten joukossa.
Minun majani puretaan ja viedään minulta pois
niinkuin paimenen teltta :
Olen kutonut loppuun elämäni,  niinkuin kankuri kankaansa,
minut leikataan irti loimentutkaimista.
Ennenkuin päivä yöksi muuttuu, sinä teet minusta lopun.
Minä viihdyttelen itseäni aamuun asti-
niinkuin leijona hän murksaa kaikki minun luuni;
ennekuin päivä yöksi muuttuu,
sinä teet minusta lopun.
Niinkuin päskynen, niinkuin kurki minä kuikutan,
minä kujerran  kuin kyyhkynen;
hiueten katsovat minun silmäni korkeuteen;
Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua.
Mitä nyt sanonkaan?
Hän lupasi minulle ja täytti myös;
minä vaellan hiljaisesti kaikki elämäni vuodet
sieluni murheen tähden. 
Herra, tämänkaltaiset ovat elämäksi,
ja niissä on koko minun henkeni elämä.
Sinä teet minut terveeksi; anna minun elää.
Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe;
Sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta,
sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa.
Sillä ei tuonela sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä;
eivät hautaan vaipuneet pane sinun totuuteesi toivoansa.
Elävät, elävät Sinua kiittävät,
niinkuin minä tänä päivänä;
isä ilmoitaa lapsillensa sinun totuutesi.
Herra on minun auttajani.
Minun kanteleeni soittoja soittakaamme
kaikkina elinpäivinämme Herran tempppelissä. "