Äitini runoja (O), 27 laulua

1. OI, HERRAN OMA KANSA, SÄ PYHÄ VALITTU

1. Oi Herran oma kansa, Sä Pyhä Valittu,
Vuossatain kärsimykset Sinussa kuvastuu.
Vaan lupaukset nuo, mi antoi Herra ammoin,
Ne toivon, ilon suo.

2. Kuin muukalaiset täällä he ovat kulkeneet,
ja raskaan ikeen alla matkalla uupuneet.
On toivo sydänten lupaus ikivanha:
Hän saapuu, Messias.

3. Viikunapuussa oksa nyt alkaa versoa.
On Herran lunastetut jo kotimatkalla.
On näky autuas, kun Herra kunniassaan
Ilmestyy kansalleen.
(SU, KU, JI)


2. OI IHANUUTTA KAUPUNGIN, SEN UUDEN JERUSALEMIN

1. Oi ihanuutta kaupungin, sen Uuden Jerusalemin.
Vain Johannes on nähnyt sen, se meille vielä salainen.
On murhe usein vieraamme ja kiitos virret vaienneet,
Vaan kerran sydän riemuita saa Jumalamme majoissa.

2. Me voimme tuskin aavistaa tulevan ajan autuutta.
Ei kukaan kyynelsilmin käy, ei sairautta tuskaa näy.
On pelonaiheet kaikonneet; on poissa kuormat syntien.
Ja joka voittaa, kruunataan; valkoiseen pukuun puetaan.

3. On arvollinen voittaja Jumalan Pyhä Karitsa.
Ei autuutta sen suurempaa, kun syntisen Hän pelastaa.
Hän voittanut on kuoleman. Vain Hänen kanssaan voiton saan.
Saan käydä Pyhään kaupunkiin, taivaiseen Jerusalemiin.
(SU, KU, JI)


3. OI, JEESUS ANTEEKS ANNA, KUN LAILLA PIETARIN

1. Oi Jeesus, anteeks anna, kun lailla Pietarin
siell hiilivalkealla mä kielsin Mestarin.
Sun silmistäsi loisti vain sääli, armahdus,
Ei tuominnut mua kurjaa, oi suuri rakkaus.

2. Mua armahda oi Herra, kuin Tuomas epäilen.
Taas uskonlamppu sammuu ja yössä harhailen.
Kun haavasi saan nähdä ja naulain jäljet nuo,
Mä tunnen jälleen sinut, se rauhan mulle tuo.

3. Luonasi tahdon olla nyt lailla Marian.
Saan anteeksannon Sulta vain ristin juurella.
Tuo Ristin Pyhä Veri on voiman antaja
Ja Jeesus vierelläni taakkani kantaja.

4. Oi, kiitos Jeesus Sulle, on armo riittävä.
Luoksesi tulen niinkuin ryöväri ristillä.
Saan kuulla hellän äänen minulle lausuvan:
Jo tänään seurassani oot paratiisissa.
(SU, KU, JI)

4. OI, JEESUS KUNINKAAMME, LAHJAMME TAIVAINEN

1. Oi Jeesus Kuninkaamme, lahjamme taivainen.
Ei ollut Sulle sijaa majoissa ihmisten.
Kuitenkin rakastit ja meille eksyneille
Sä kodin valmistit.

2. On lintusella pesä ja luolat ketuilla.
Ei sijaa Herrallamme, kun väsyi matkalla.
Usein me hylkäämme, jätämme oven taakse
Kalleimman aarteemme.

3. En suitsuketta, mirhaa voi tuoda eteesi:
Vain tyhjät kädet mulla ja syntikuormani.
Oi Vapahtajani, ne kaikki saanko tuoda
Sun armohelmaasi?

4. Mä uskon, että mulle myös riittää armosi,
kun verelläsi ostit vapaaksi sieluni.
Kaukainen määränpää – ikuiset asuinsijat-
jo kohta häämöttää.
(SU, KU, JI)


5a. OI, JERUSALEM, PYHÄ, IKUINEN KAUPUNKI HERRAN (muokattu nuotteihin)

1. Oi Jerusalem, pyhä, ikuinen kaupunki Herran.
Vapahtajamme siellä itki, kun katseli kerran.

2. Kuin poikasiaan emo kokoilee siipeinsä alle,
niin Hänkin tahtoi sydämellensä armahtavalle.

3. Vapahtajamme niin sua rakasti kuin isä lastaan.
Et tahtonutkaan ottaa lahjaksi armoa vastaan.

4. Armahtamaton sydän kylmä ja kova myös meillä.
Herramme etsii eksyneintäkin maailman teillä.

5. Etsikon aika vielä tänään on lahjansa suuri.
Rakkautensa on niin vahva kuin Siionin muuri.

6. Sun veressäsi, jonka vuodatit ristillä kerran,
sovinnon saamme. Soikoon laulumme kiitosta Herran.
(SU, KU, JI)

6. OI, JERUSALEM PYHÄ KAUPUNKI, LUOKSESI KAIPAA KÖYHÄ SIELUNI
( Omistettu Pirkko Uotille)

1. Oi Jerusalem, Pyhä Kaupunki, luoksesi kaipaa köyhä sieluni.
Muurisi hohto kaukaa kangastaa, ihana heijastus sen Uuden Maan.

2. Oi Jerusalem, rauhan kaupunki. Kuin majakka niin loistaa valosi.
Merellä elämän kun purjehdin, mua ohjaa Herra turvapaikkaani.

3. Sä Jerusalem, toivon kaupunki. Lupaus täyttyy siellä ihanin.
Vapahtajamme sapuu päälle maan. Sieluni riennä vastaanottamaan.

4. Oi Jerusalem, riemun kaupunki. Murheeni muuttuu siellä iloksi.
Soi Karitsalle virsi loputon. Kohta jo Herran päivä läsnä on.
(SU, KU, JI)

5b. Oi Jerusalem, Sä ikuinen ( alkuperäinen muoto 1968)

1.Oi Jerusalem,
Sä ikuinen kaupunki Herran.
Vapahtajamme
Sua itki, kun katseli kerran.

2. Kuin poikasiaan
emo kokoilee siipeinsä alle,
niin Hän tahtoi myös
sydämelleen armahtavalle.

3. Vapahtajamme
sua rakasti kuin isä lastaan,
vaan hylkäsitkin,
et ottanut armoaan vastaan.

4. Oi Jerusalem,
viel´ etsikonaika on sulla.
Hän Ylkäsi on,
jo tahtoisi luoksesi tulla.

5. Vapahtajani,
mä myös olen uskoton suuri,
vaan armosi Sun
on vahva kuin Siionin muuri.

6. Sun veressäsi,
jonka vuodatit eestäni kerran
mä saan sovinnon.
Soi lauluni kiitosta Herran.  (Sanat SU)



7. OI, KIITOS JEESUS KUN VALTAKUNTAS NIIN IHMEELLISEN MEILLE LAHJOITIT

1. Oi kiitos Jeesus, kun valtakuntas niin ihmeellisen meille lahjoitit.
Sen perustukset ja muurit kestää, vaikk kuinka vihollinen hyökkäisi.

2. On perustuksena Herra Jeesus, Hän Kuninkaamme, Rauhanruhtinas.
Vain Hänen kanssaan me voiton saamme, Hän kärsivä ja Pyhä Messias.

3. On valtakuntamme ovi Jeesus, ja monta etsijää on tiellä sen.
Ei kukaan kulkija hukkaan joudu, kun pysyy tiellä Herran Jeesuksen.

4. On kaikki syntinsä anteeks saanut, se kansa, joka siellä asustaa.
Ei tomun lapsi voi sitä nähdä; sen uskossa vain voimme omistaa.

5. Oi Jeesus, luonani ole silloin, kun iäisyyteen ovi aukeaa.
Jos pääsen asumaan valtakuntaas, se kaikki, kaikki yksin armoa.
(SU, KU, EK)


8. OI, KIITOS JEESUS TAIVAASTA JA KODISTANI SIELLÄ

1. Oi, kiitos, Jeesus, taivaasta- ja kodistani siellä.
Kun saavun eteen Jumalan, Sä ethän mua kiellä.
Oi armoa ja autuutta! Nyt olen sinne matkalla.

2. On taivas todellisuutta, ei haihtuvaista unta.
Jo täällä voidaan omistaa tuo armon valtakunta.
On perillinen jokainen, ken uskoo Herraan Jeesukseen.

3. Kun päivän helle uuvuttaa, Hän väsynyttä kantaa;
ja salattua mannaakin, hän lapsellensa antaa.
Se matkaeväs ihana, on pisarainen taivasta.

4. Nyt täällä kanssa Jeesuksen, vaellan ristin tiellä;
mä armonlapsi, syntinen, saan voitonkruunun siellä.
On näky silloin valtavaa, kun helmiportit aukeaa.
(SU)


9. OI KIITTÄKÄÄ HERRAA, NIIN HYVÄ HÄN ON

1. Oi kiittäkää Herraa, niin hyvä Hän on,
kun armonsa pysyy ja on loputon.
On Herramme asunto taivaallinen,
Myös majana sydämet ihmisien.

2. Kun Jumala kuvakseen minutkin loi,
niin iäisyys ikävän sydämeen soi.
On pisara taivasta mun sielussain,
vaikk´ kuvasi minussa outo on vain.

3. Mä kiitän Sua isäni taivaallinen,
kun armosi mua kohtaan on ihmeinen.
Sun silmäsi näkivät mun alkuni,
on päivien määrä Sun kirjassasi.

4. On Jumalan rakkaus mittaamaton,
kun kaarneenkin poikaset huomassaan on.
Ja Hänelle kalliimpi timantteja
on sielumme, jota Hän vain halajaa.

5. Oi kiittäös sieluni Vapahtajaa,
kun hengessä katsella saan Golgataa.
Se aikojen alussa ollut ja on.
Nyt kiitoksen aihe on meill loputon.
(SU, KU, JI)


10. OI, MIKÄ ONKAAN IHMINEN, KUIN ÖINEN NÄKY VAAN

1. Oi mikä onkaan ihminen kuin öinen näky vaan.
Kun tuuli henkii ylitseen, ei häntä tunneta.

2. On maasta tullut, maaksi jää, kuin varjo vaihtuva.
On jokin meissä pysyvää, ei koskaan haihtuva.

3. Se sielumme on ikuinen, kotoisin taivaasta.
Kaipaus sinne ainainen, ikuiseen majaansa.

4. On meissä kuva Jumalan, perintö taivainen.
Ja kuolemasta pelastaa vain veri Jeesuksen.

5. Se ainoa on turvamme nyt kotimatkalla.
Soi siitä kiitoslaulumme myös kerran taivaassa.
( SU, KU, EK)


11. OI, MISTÄ ONNEN LÖYTÄISIN JA ILON JOKA KESTÄISI?
(Omistettu Juha Uotille)

1. Oi mistä onnen löytäisin ja ilon joka kestäisi.
Ja mikä tie on oikea mun elämäni matkalla.

2. Ei kaukana lie onnen maa, se lähellä on Jumalaa.
Ja ilon lähde sydämen on Pyhä Sana iäinen

3. Sun käskyissäsi, Jumala, saan taivaan aarteet omistaa.
On oikea vain Jeesus-tie . Se elämään ja onneen vie.

4. Oi rakas Isä, armoinen. Sun huomaasi mä pakenen.
Mä muukalainen päällä maan luonasi rauhan saavutan.

5. Jo täällä ajan rahdussa voi sydän laulaa onnesta.
Kun lapsi köyhä, tomun maan on perillinen Kuninkaan.
(SU, KU, JI)

12. OI, SIELUNI, NYT LAULA HERRALLE KIITOSTA

1. Oi sieluni nyt laula Herralle kiitosta.
Sä älä luomistöitään milloinkaan unhoita.
Loi maan ja meret Sanallaan, myös taivaan vahvuuden
Ja minuun tomuhiukkaseen loi kaipuun taivaaseen.

2 Kuin isä lapsiansa Hän meitä rakastaa
Vaikk´ korpitietä käyden jalkamme horjahtaa.
Oi, rakkaus, Sä unohdit mun suuret syntini
Ja kaikki meren syvyyteen iäksi hautasit. .

3. Nyt riemuhuuto nouskoon luo Herran istuimen,
on hyvyydessään suuri ja pitkämielinen.
On armonsa niin korkea kuin taivas maasta on,
Laupeutensa ihana kuin loisto auringon.

4. On sielu muukalainen ja sydän levoton,
kunnes se Herran luokse saa päästä lepohon.
Soi silloin virsi helkkyen Jumalan majoissa
Ja Kaanaan kieli yhteinen on silloin kaikilla.
(SU, KU, JL)

13. OI, TUO PÄIVÄ KAUHISTAVA, VALKEUS NYT TUOMITAAN ( Pääsiäisaiheinen)

1. Oi tuo päivä kauhistava, Valkeus nyt tuomitaan.
Isän Poika Ainokainen kulkee kohti kuolemaa.

.2. Matka pitkä Golgatalle. Tie jo väsyy, murehtii.
Tuskassansa ristin alle vaipuu Jeesus, Herrani.

3. Elon virvoittava lähde olet Vapahtajani.
Etikkainen hapanviini annettiin Sun janoosi.

4. Sulle tahtoisin mä tuoda lahjat parhaat päällä maan.
Mutta syntieni taakan voin mä Sulle antaa vaan.

5. Oi tuo päivä murheellinen. Kuka tuntee tuskasi?
Ystävätkin pakenevat, joukossa näit minutkin.

6. Loistaa pimeinpäänkin yöhön rakkaus, oi, loputon.
Isän aivoitukset täyttyy, sovitettu synti on.

7. Ristin Pyhään salaisuuteen sydämeni avaudu.
Veren kautta lunastukseen kantaa minut ristinpuu.
( SU, KU, JI)


14. OLI KULKIJA VUORELLE NOUSSUT, NÄKI EDESSÄÄN IHANAN MAAN

1. Oli kulkija vuorelle noussut,
näki edessään ihanan maan.
Kauas jäivät erämaan kauhut
sydän odotti vain Jumalaa-vain Jumalaa.

2. Kantoi kaipaus korpien tiellä
saada omakseen Luvattu Maa.
Näki Kaanaan kaukana siellä
Nebon vuorelta ainoastaan - ainoastaan.

3. Sama kaipaus tänäänkin johtaa
joka ihmistä erämaassaan.
Pyhä Vuori Golgatan hohtaa,
näky taivainen tien kirkastaa - tien kirkastaa.

4. Siellä Synnitön syntimme kantoi.
Portti aukeni Luvatun Maan.
Taivas uhrin kalleimman antoi,
kuolleet elämän ikuisen saa - ikuisen saa.

5. Miksi sieluni odottaa annat,
riennä armoa omistamaan.
Miksi orjan kahleita kannat?
Jeesus vieläkin sua rakastaa- sua rakastaa.
(SU, KU,EK)


15. ON ARMON AIKA IHANA LUOKSEMME KERRAN SAAPUVA

1. On armon aika ihana, luoksemme kerran saapuva.
On silloin riemu erämaan, ja hietikkokin kukoistaa.

2. Se on kuin kukka Saaronin, se lilja kaikkein ihanin.
Ja erämaankin osana on nähdä Herran kunnia.

3. Oi hätääntyneet sydämet, saa uuden voiman jokainen,
Sokean silmä avautuu ja kuuron korva vapautuu.

4. On riemulaulu valtava, kun mykän kieli aukeaa.
Rampakin hyppii iloissaan ja purot puhkee erämaan.

5. On siellä pyhä valtatie, ei kulkijaa se harhaan vie.
Kun ilo, riemu lähenee, niin suru, murhe pakenee.

6. Oi ilo iankaikkinen, oi aika uuden autuuden,
kun vapahdettuin seurassa mä Siioniin saan matkata.

7. Suo Herra mulle armosi, etten mä tieltä eksyisi.
Myös auta, että sieluni ihanan osan voittaisi.
(SU, KU, EK)


16. ON HERRA SUURI JA VOIMALLINEN

1. On Herra suuri ja voimallinen,
Hän Jumalamme iankaikkinen
on minut luonut ja kaiken suonut
mä mitä elämässä tarvitsen

2. On ihmislapsi niin taitamaton,
ja usein Luojaa vastaan riitelee.
Hän on kuin meressä pisarainen,
tai pienen pieni tomuhiukkanen.

3. Oi sano kuka on tehnyt taivaan
ja kuka maitten ääret perusti?
Oi kuka johdattaa tähdet kirkkaat
ja mistä meren pauhut puhkesi?

4. Sä voitko laskea pilvein luvun
ja tiedätkö tien valon asuntoon?
Sä portit tunnetko pimeyden;
oletko nähnyt lumen varastoon?

5. On ihmeelliset Sun työsi Herra,
oi, Jumalamme Kaikkivaltias.
Sä kaiken näet ja kaiken tiedät,
ja kaiken alku on Sun sanassas.

6. On ymmärryksemme vajavaista;
ken käsittää voi Luojan hyvyyden?
Hän Ainokaisensa uhriks antoi;
elämän saimme iankaikkisen.
(SU, KU, EK)

17. ON JEESUKSEN NIMESSÄ IHMEINEN VOIMA

1. On Jeesuksen Nimessä ihmeinen voima,
se sammuneen uskoni voi uudistaa.
Se toivon tuo elämän toivottomuuteen
Ja suloisen rauhan se sieluuni saa.

2. Kun ilo ja riemu on maillensa mennyt
ja huomisen huolia vain murehdin,
Sun Nimesi silloin on siunattu lähde;
Sen elävä vesi on virvoittavin.

2. Kun elämän kultainen astia särkyy
Ja päiväni päättyvät pois paeten.
Suo Nimeesi Jeesus mun nukkua silloin,
Vain yksin Sun armoosi turvautuen.
(SU, KU, JL)


18. ON JUHLA-AATTO (Juhannusaiheinen)

1. On juhla aatto . On sielut hartaat
ja kaikkialla luonto hymyilee.
Nyt metsä kuiskii ja vetten partaat
sen salaisuutta hiljaa kuuntelee.

2. On sydämemme nyt täynnä juhlaa,
soi leivon lailla suven suloa.
Sen ihanutta taas taivas tuhlaa,
Tää kaikki, kaikki Luojan antia.

3. Oi Isä taivaan, nyt nöyrin mielin
me Sulle tuomme köyhän kiitoksen.
Ja luomakunta tuhansin kielin
Sua säveleillään palvoo riemuiten.

4. Oi juhlapäivä, mi koittaa kerran,
kun helmiportit meille aukeaa.
Ei ansiosta—armosta Herran-
käy voittosaatto suveen ikuiseen.
(SU, KU, JL)

19. ON JUMALAMME ARMO KUIN MERI RANNATON

1. On Jumalamme armo kuin meri rannaton.
Ei hukkua sais sielut, se Isän tahto on.

2. Oi kiitos Isä taivaan, Sä meitä säälit niin,
ett´ annoit ristin vaivaan Ainoan Poikasi.

3. Oi kiitos, Jeesus, Sulle kun kuljit ristille;
näin aukaisit Sä mulle tien Isän sydämeen.

4. Mua armon Henki neuvo tielläsi pysymään.
Ja johda minut viimein iäiseen elämään.
( SU, KU, EK)


20. ON JUMALAMME RAKKAUS IHMEELLINEN

1. On Jumalan rakkaus ihmeellinen.
Se kerran soi laulussa enkelien.
Ja vieläkin sen kaiku soi sydämiin,
kuin paimenten kedolla julistettiin.

2. Me olemme kuin kansa pimeän maan
ja kyynelten laaksossa viel asutaan.
Vaan Jumalan Kointähti taivaallinen,
toi tiellemme ihanan valkeuden.

3. On vuossadat vaihtuneet kauaksi pois,
soi enkelten laulu kuin uusi se ois.
Sen aiheena rakkaus Jumalan on.
Oi sanoma rauhan ja myös sovinnon.

4. Oi Jumalan armoa , rakkautta,
kun syntinen syntinsä saa unohtaa.
Maan tomusta nousta saa kirkkauteen.
Oi Golgata, täyteys rakkauden.
(SU, KU, JL)


21. ON KAUNIS KOTIKIRKKONI

1. On kaunis kotikirkkoni,
kauaksi loistaa valosi,
kuin tähti pimeässä.
Se halki vuotten menneitten
on ollut paiste taivainen
ajassa synkeässä.
Täällä, täällä huoliansa,
murheitansa sydän huokaa
Luonasi saan taivaan ruokaa.

2. Mua ohjaa Herra kuulemaan
Sun pyhän huonees sanomaa,
kun kutsuu kellon ääni.
Saan siellä Herran sanasta
ja alttarisi armosta
uskoa elämääni.
Riemun, riemun Herra antaa,
taakat kantaa, murheet poistaa.
Kasvoistansa armo loistaa.

3. On kerran päivä koittava,
kun kirkkotieni lopussa,
soi kellot mulle rauhaa.
Oi, ota silloin sieluni
luo taivaallisen alttarin,
Missä ei myrskyt pauhaa.
Siellä, siellä Herran luona
pois on kuona. Iloitkaamme!
Ylistystä veisatkaamme!
(SU, KU, JL)


22. ON KYYNELTEN LAAKSOKSI MUUTTUNUT MAA

1. On kyynelten laaksoksi muuttunut maa,
se oli niin ihana kerran.
Ei Jumalan pelkoa tunnetakaan,
ei hyvyyttä Elämän Herran.
Oi Herramme armahda meitä, armahda meitä.

2. On paikka maan päällä mi lohtua tuo
erehtyneen ihmisen harhaan.
Kun Golgatan kummulle katseeni luon,
saa sieluni lahjoista parhaan.
Oi Jumalan armoa suurta, armoa suurta.

3. On katoavaista tää maa murheiden,
kun Jumalan pasuunat soittaa.
Hän luo uudet taivaat ja maan ikuisen.
Vain uskolliset silloin voittaa;
Soi riemuiten Karitsan virsi, Karitsan virsi.

4. On katoavaista myös elämä tää;
pian viimeinen veräjä aukee.
Oi, Herrani pyydän, sä luokseni jää,
kun henkeni maja tää raukee.
Suo lapselles ihanuus taivaan, ihanuus taivaan.
(SU, KU, JL)


23. ON MINULLA YSTÄVÄ USKOLLINEN

1. On minulla ystävä uskollinen.
On nimensä Suuri ja Ihmeellinen.
Hän Elämän Lähde on virvoittavin,
saa keitaaksi muuttumaan erämaankin.

2. Hän Rakkaus, Tie, Totuus, Vapahtaj
on kaikkien syntisten Armahtaja.
Hän Henkensä uhrasi puolestani;
mä ikuisen elämän sain lahjaksi.

3. Hän Kallio Vahva ja Turvallinen
on sauvana horjuvan matkalaisen.
Hän Leipä on nälkäisen sydämeni;
suo parannusvoidetta sielulleni.

4. Kun sumussa harhailen yksinäni
mä tiedän Hän kulkee mun vierelläni.
Ja Golgatan kummulta Tie aukenee
nyt Jumalan sydämeen armolliseen.

5. Hän rukoilee alati puolestani
ja valmistaa parhaillaan kotiani.
Se kaupunki ihana on kultainen;
pian hääjuhlaan noutaa Hän morsiamen.
(SU, KU, JL)


24. ON MULLA KOTI TAIVAASSA. ON SIELLÄ KAIKKI UUTTA.

1. On mulla koti taivaassa, on siellä kaikki uutta.
En mihinkään voi verrata sen seudun ihanuutta,
Kun kerran jätän tämän maan,
Sen ansiotta lahjaks saan.

2. Sen kodin mulle valmisti mun ystäväni parhain.
Kun eksyn rientää luokseni, vie turvaan teiltä harhain.
Hän kirkas on Kointähteni,
sieluni aarre, Ylkäni.

3. Mä usein täällä matkalla tähyilen taivaan rantaa.
Oi armon päivä ihana, kun Isä kotiin kantaa.
Soi silloin laulu kirkkaana,
kun synnin kahleet kirpoaa.

4. Ja pilvet taivaan punertaa, yön helmaan hetket haihtuu.
Pian Ylkä saapuu noutamaan, pimeys valoon vaihtuu.
Oi jospa oisin valmiina
mä Herran päivän aamuna.
(SU, KU, JI)

25. ON NÄKYVÄ KATOAVAISTA , MYÖS AIKANI POIS KIIREHTÄÄ

1. On näkyvä katoavaista,
myös aikani pois kiirehtää.
Oi sieluni, etsi taivaista,
on näkymätön pysyvää.

2. On aarteeni kalliimpi kultaa,
se elämän rikkaaksi saa.
On näkyvät aarteet vain multaa
ja sielun ne voi kadottaa.

3. Se päivä on saapuva kerran,
kun salaiset paljastetaan
ja edessä Elämän Herran,
myös sanat kaikki punnitaan.

4. Oi Herrani armahda meitä
ja valmiina olla ain suo.
Mua ethän Sa hukkumaan heitä,
vaan minut kerran kotiin tuo.

5. Pian alkaa se autuas päivä,
kun voittajat riemuita saa.
Jää elämä unhoon kuin häivä,
sen murheet kauas katoaa.
(SU, KU, JI)


26. ON VIELÄ MONTA KULKIJAA MATKALLA DAMASKOON

1. On vielä monta kulkijaa matkalla Damaskoon
On viha matkaseurassaan ja sydän kylmä on.
Vaan taivaisen kirkkauden tuo Herran armo sydämeen.
Se Saulista saa Paavalin, oi armo ihanin.

2. Myös Emmauksen tietä käy niin moni murheissaan.
On Herra poissa, eikä näy yhtään lohduttajaa.
Kun sieluihin odottaviin ilmestyy Ristinsankari,
Niin sydän syttyy palamaan Jeesuksen seurassa.

3. Oi Jeesus ole minulle Tie , Totuus, Elämä.
Suo aina elää Sinulle ristisi lähellä.
Oi, Pyhä Tie, Elämän Tie, luoksesi kerran minut vie.
Jo kohota mun katseeni taivaisiin majoihin.
(SU, KU, JL)

Äitini runoja (P), 2 laulua

1. PYHÄ KAUPUNKINI

1. Pyhä kaupunkini, viel en nähdä sua voi,
mutta sielussani sävel sieltä jo soi.
Ovat silmäni nää sumun verhoomat aivan.
Kerran avoinna on kaikki ihanuus taivaan.

2. Pyhä Jerusalem, helmiporteistasi
joukko lukematon rientää pian luoksesi.
Valkopuvuissansa, kruunut kirkkaana hohtaa,
Rakkaan Jeesuksensa lasimerellä kohtaa.

3. Heillä sydämissään ilo loppumaton.
Mistä tullut on tuo kansa lukematon?
Kautta kärsimysten, ahdistuksista sieltä.
Jeesus korjannut on kyynellaaksojen tieltä.

4 . Pyhä Jerusalem, kultakaupunkini,
siellä siellä riemullisna laulan kaduillasi.
Vähän aikaa on viel´ ajan ahjossa mulla,
Kerran armosta saan sisään porteista tulla.

(SU, KU, JI)

2. PÄIVÄ SAMMUU, EHTOO JOUTUU ( Ehtoovirsi)

1. Päivä sammuu, ehtoo joutuu, pimeys jo verhoo maan.
Vapahtaja luona mulla, turvapaikka ainoa.
Hän on sydämeni linna ahdistuksen keskellä.
Kuoleman ja varjon maassa rauhan saan vain Häneltä.

2. Tule Jeesus sydämeeni, ohjaa kotimatkalla.
Rakkaaksi tee sielulleni ristinuhri Golgatan.
Lähelläsi pidä aina alla kätes siunaavan.
Anna suuhun uusi virsi, kiitoslaulu Karitsan.

(SU.KU, JI)

Äitini runoja (R), 2 laulua

1. RIENNÄ SEIMELLE (Jouluaiheinen)

1. Riennä seimelle , sydän murheinen,
löydät suuren lohdutuksen.
Tähti taivainen, laulu enkelten,
toivat yöhön valkeuden.
Taivas luopui kalleimmasta aarteestaan.
Aika autuainen saapui päälle maan,
Isän ainoisen, piltin pienoisen
syntyessä synnin maahan.

2. Olkoon kunnia korkeuksissa
Isällemme Jumalalle.
Vuoret, laaksot maan, Herraa kumartaa.
Taivas aukee kaikkialle.
Paimenien joukot viestin viedä saa:
-"Pelastuksen aika koittaa maailmaan!"
Taivaan Kuningas, Rauhanruhtinas
sydämiimme kruunatkaamme.
(SU, KU, JL)


2. RISTIN LUONA SIELULLENI ARMON PORTTI AUKEAA

1. Ristin luona sielulleni armon portti aukeaa.
Siellä silmä hämärtynyt kirkkauden nähdä saa.

2. Siellä sairaan, onnettoman yllä taivas hymyää.
Armovirran tulviessa sulaa sydämeni jää.

3. Ei nyt kulje armonlapsi kohti tuntemattomaan.
Isän kotiin polku johtaa onnelliseen, avaraan.

4. Vielä kyynellaakson maassa vähän aikaa kuljetaan.
Riemuitsevaan seurakuntaan Herran kansa vaeltaa.

5. Ota Jeesus matkasaattoon joka päivä minutkin.
Että voisin kerran päästä rakastettuun kaupunkiin.
(SU, KU, JI)

Äitini runoja (S), 8 laulua

1. SALAINEN JOULUN AIKA TAAS HIIPII HUONEISIIN ( Jouluaiheinen)

1. Salainen joulun aika taas hiipii huoneisiin.
Lapsuuden ihme taika tuo muistot sydämiin.

2. Juhlaksi arki vaihtuu, kynttilät hymyää.
Hetkeksi huolet vaihtuu, pois surut lymyää.

3. Hyvyyden henki kulkee vierellä kiireiden.
Omakseen jälleen sulkee sydämet ihmisten.

4. Taivaitten ääriin asti soi Luojan kunniaa.
Hymyilee ihanasti laps olkivuoteellaan.
(SU, KU, EK)


2. SAMUEL, SAMUEL!

1. Samuel, Samuel, Samuel,
oi sydän, kuuletko, kun Herra puhuu?
Hän tahtoo hiljaisuuteen viedä lapsensa,
siellä puhuakseen suloisia sanoja.

2. Pauhinaa, pauhinaa, pauhinaa
on maassa. Sieluni ja sydän itkee.
Se kaipaa vapauteen, seutuun rauhaiseen.
Täällä maailmassa synnin kahleet ahdistaa.

3. Herrani, Herrani, Herrani-
Sua tahdon kuunnella, oi avaa korvat.
Oi avaa sydämeni vastaanottamaan
taivaan salattuja, ikuisia aarteita.

4. Golgata, Golgata, Golgata
on Isän rakkaus niin sanomaton.
Vain siellä armahduksen sydän saavuttaa.
Ovi rauhan majaan sielulleni aukeaa.
(SU, KU, EK)


3. SINULLE JEESUS, YSTÄVÄ PARHAIN

1. Sinulle, Jeesus, ystävä parhain,
lauluni soikoon vain kiitosta.
Autoithan lapsesi poluilta harhain,
pelastit sieluni ahdingosta.

2. Silmäni nosta pois maasta tästä,
katseeni kiinnä taivaallisiin.
Täytä niin sieluni sen ikävästä,
ett´ turhat huoleni unohtaisin.

3. Lauluni täällä eivät voi soida
niin heleästi kuin taivaassa.
Hetkittäin kuitenkin saan unelmoida
enkelten kuorosta ihanasta.

4. Ääneni heikko hiljenee kerran,
Elämän pursi vie verkalleen
toiselle rannalle, luo Armon Herran,
purppuran hohtoiseen kirkkauteen.

5. Lauluni silloin kauneimman laulan
Sinulle Jeesus, Vapahtaja.
Poissa on äänestä murheiden soinnut,
sydän kun laulaa saa vain kiitosta.
(SU, KU, EK)

4. SINUN ARMOOSI, JEESUS, TURVAAN

1. Sinun armoosi Jeesus turvaan,
kun päivä iltaan raukeaa.
Äänet askelten hiljenevät.
Portti yön hetkiin aukeaa.

2. Soivat temppelin pyhät kellot
sunnuntain rauhaan kutsuen.
Soivat toivoa sydämelle.
Jeesus armahtaa syntisen.

3. Tänään armosi vielä kantaa,
se yli taivaan ulottuu.
Vielä avoinna armon lähde,
Vapahtajani ristinpuu.

4. Kerran soittavat kellot rauhaa
ikuiseen lepoon saattaen.
Silloin sieluni ainut turva:
veri Herrani Jeesuksen.
( SU, KU, JI)


5. SUO HERRA HÄDÄN LEIPÄÄ

1. Suo Herra hädän leipää
myös joskus lapsilleen
ja ahdistuksen vettä
lähteistä murheiden.
Ei kuitenkaan Hän hylkää,
unhoita kokonaan,
Vaan vastaa armossansa,
kun Häntä huudan vaan.

2. Vain silmänräpäyksen
Sun kestää vihasi
ja kaiken eliniän
avara armosi.
Sen tallettanut olet
pelkääväisillesi.
On suuri hyvyytesi
ja laupeutesi.

3. Kättesi hipiässä
myös onko nimi mun,
niinkuin Sä piirsit siihen
kansasi luvatun.
Suo minun muistaa aina
pyhiä haavoja.
Saan käsiis armahtaviin
syntini unohtaa.
(SU, KU, JL)


6. SYKARIN KAIVOLLE KULKEE KAHDEN IHMISEN ASKELEET

1. Sykarin kaivolle kulkee kahden ihmisen askeleet.
On toiset syntisen naisen , toiset väsyneen Jeesuksen.

2. Taivainen kirkkaus hohtaa yllä hiljaisen Sykarin,
kun sydän syntinen kohtaa anteeksantavan Mestarin.

3. Elämän lähteestä riittää vettä janoisen ammentaa
ja luona Sykarin kaivon lähde ikuinen pulppuaa.

4. Herrani johdata jälleen minut armosi lähteelle
ja siellä syntini suuret anna anteeksi uudelleen.
(SU, KU, JI)

7. SYNKÄÄN YÖHÖN MAAILMAN SYNTYI MEILLE AUTTAJA
(Jouluaiheinen)

1. Synkkään yöhön maailman, syntyi meille Auttaja,
taivaallinen kirkkaus, Isän suuri rakkaus.

2. Uuden toivon ihanan lahjoitti Hän Pojassaan.
Autuudeksi sydänten, armon anti taivainen.

3. Seimen lapsi suloisin lapseksi tee minutkin.
Taivaan valtakunnan saa lapsen sydän omistaa.

4. Joulun valo himmenee, enkellaulu hiljenee.
Kaukana kuin kutsuen hohtaa valo etäinen.

5. Ristiltä se sädehtii köyhiin ihmissydämiin.
Siinä parhain lahja on: Isän hyvyys loputon.
( SU, KU, EK)

8. SYVYYDESTÄ HUUDAN SUA, KUULE HERRA ÄÄNENI.

1. Syvyydestä huudan Sua, kuule Herra ääneni.
Jos Sä kaikki synnit muistat, kuka silloin kestäisi?
Sanassas on toivoni: Kaiken annat anteeksi.

2. Odotus on sielussani hartaampi kuin vartijain.
Aamua he odottavat, sieluni vain Jumalaa.
Hänen luonaan lunastus, armo anteeksantamus.

3. Kiitos kaikuu sielussani, Herra näkee kansansa.
Huuto kuuluu syvyydestä, Herran korvat kuulevat.
Pelastus on lähellä, anteeksanto synneistä.
(SU, KU, JI)
Tama laulu on painettu Sirkka Uotin lauluvalikoimassa vuonna 1968 ja aluksi sitä saattoi laulaa hengellisen laulun 129 sävelellä.

Äitini runoja (T), 8 laulua

1. TAIVAAN MAASSA IHANASSA

1 Taivaan maassa ihanassa, voittajina perillä
Veisaa ylistystä kerran joukko suuri valkoinen.
Halleluja , kunnia, voima suuri Jumalan.
Pelastettuin kiitosvirsi helkkyy eessä istuimen.

2. Joukko suuri lukematon kielistä ja kansoista
pyhäin kanssa palvelevat Jumalaa ja Karitsaa.
Aamen, aamen ylistys, viisaus ja väkevyys.
Kanteleet ja harput soivat pelastuksen riemua.

3. Enkelitkin hiljenevät, kyselevät ihmeissään.
-"Mikä on tää valkojoukko, joka kiittää, ylistää?"
Se on joukko ihmisten, armahdettuin syntisten.
Vaatteet heillä valkoisiksi pesi veri Jeesuksen.

4. Vilu, nälkä heilt´ on poissa, itkunaiheet loppuneet.
Lempeällä kädellänsä pyyhkii Herra kyyneleet.
Koti uusi taivainen luona Isän ylhäisen.
Kaikki murheet unhottuneet ikuisiksi ajoiksi.
(SU, KU, EK) (SU, KU, JL)

Tämä laulu kuului 1968 painettuun Sirkka uotin hengellisten laulujen vihkoon ja sitä saatettiin laulaa hengellisen laulun 267 sävelellä. Myöhemmin KU sai siihen oman sävelen ja sovituksia on sekä Eino Koskimieheltä että Jaakko Immoselta.


2. TEMPPELISSA KELLOT SOIVAT (Jouluaiheinen)

1. Temppelissä kellot soivat, ääni kuuluu etäinen.
Isä, äiti unelmoivat luona halvan kätkyen.
Taivas saapui päälle maan piltin pienen muodossa.

2. Pyhä Äiti Mariainen, ihmeen kokee sielussaan.
Lapsellensa olkivuode, Kuninkaana palvotaan.
Virpi Iisain kannosta puhjennut on tallissa.

3. Kunnia nyt Jumalalle kaikuu korkeuksissa.
Rauhanaikaa maailmalle enkelkuoro julistaa.
Sydän, hiljaa polvistu, syntyi Herran Voideltu
( SU, KU, JI)


3. TERVAJÄRVEN LAULU (Seurakunnan leirikeskus)

1. Päivä paistaos lempeästi näille rakkaille rannoille.
Puhu tuulonen tuttavasti seudun synkille saloille.
Sydän, kuuntele hiljaisuutta, kuule lintujen laulua.
katso järvemme ihanuutta ilta-auringon kullassa.

Kertosäe: Tervajärvi, armas seutu, kätkössä humisevan hongikon.
Täällä Luojan kämmenellä pieni ihminen turvassa on.

2. Armon aurinko säteillänsä jäisen sydämen sulattaa.
Maahan sidottu ihmislapsi uskon siiville nousta saa.
Puhu rakkasti Henki herran, ajan taakka on painavaa.
Anna sanasi virvoituksen tuoda toivoa parempaa.

Kertosäe: Täältä löydän armopöydän Jumalan ihanasta Sanasta.
Sieltä tulvii sydämelle mannaa taivaista salattua.
(SU, JI)


4. TIEDÄN KAUNIIN MAAN

1. Tiedän kauniin maan, ihmeen ihanan,
siell on kesä aina, päivä loistava.
Maasta murheiden sinne kaipailen
sielun autuaisiin asuinsijoihin.
Ei kieleni voi kuvata, ei ajatuksiin mahdukaan,
lahjaa Armoisen, Isän Taivaisen,
jonka valmistanut Hän on lapsilleen.

2. Kaksoisvirran maa, kaikki virkoaa.
Kristallinkirkkaana hohtaa vesi sen.
Sielu vapaana ajan kahleista
liidellä saa kerran siellä riemuiten.
On kukkakentät ihanat sen elonvirran rannoilla.
Vettä elävää juodaan lähteestä.
Kaikkialla ilo, rauha vallitsee.

3. Täällä olen vain ohikulkija,
määränpääni taivas, ikikesän maa.
Synkkä korven tie usein harhaan vie.
Herra, oppaakseni anna Henkesi.
Sä matkan tomut puhdista ja sydämeni uudista,
että tulisin kelvolliseksi
Kirkkauden maahan, kotiin oikeaan.

(SU, KU, JL)
Tämä laulu kuului 1968 painettuun Sirkka Uotin hengellisten laulujen vihkoon ja sitä saatettiin laulaa hengellisen laulun 173 sävelellä. Myöhemmin KU sai siihen oman sävelen ja sovitus on Jaakko Immoselta.


5. TUIKKIVAT KIRKKAAT TÄHDET

1. Tuikkivat kirkkaat tähdet Jumalan kunniaa,
kutsuen ihmislasta lähemmä taivasta.
On sieltä henkemme,
se sinne ainaa kaipaa, ihanaan kotiimme.

2. Jumalan kaunein tähti, vuossadat valaissut;
Se loistaa vielä silloin kun sammuu valot muut.
Pian päivä valkenee.
Kointähti kirkas saapuu, yön synkän valaisee.

3. Kuin hätähuuto yössä, soi sävel ihmisen;
vain risti voiman antaa, armoa säteillen.
Kuin tähti loistollaan se sumuun eksyneille
Tien jälleen kirkastaa.


6. TURVAA SIELUNI JUMALAAN

1.Turvaa sieluni Jumalaan, Hän on auttaja parhain.
Uskollinen on armossaan, nostaa poluilta harhain.

2. Miksi sieluni murehdit, Herra taakkasi kantaa.
Hän on kallio ikuinen, uuden elämän antaa.

3. Älä unohda milloinkaan, rakkaudestaan kiittää.
Tyhjiin nälkäisiin sydämiin armon aarteita riittää.

4. Tule Herrani siunaamaan, kaikki elämän päivät.
Armahduksesi hetkiin suo, jotka taakseni jäivät.


7. TÄMÄN PÄIVÄN SAIN LAHJAKSI

1. Tämän päivän sain lahjaksi Sulta,
Taivaan Isäni armollinen.
Kohta mennyt on muistojen joukkoon
hetket ilon ja myös surujen.

2. Murhemielin nyt menneeseen katson,
olen kelvoton vaeltaja.
Kulki ihminen kanssani tänään
enkä huomannut ahdistustaan.

3. Yksin Jeesus voi korjata erheet,
koko elämän voi uudistaa.
Armonauringon lempeät säteet
kivisydämenkin parantaa.

4. Tule Jeesus ja taluta tiellä,
tule juhlaan ja arkeenkin.
Pyyntö hiljainen luoksesi nousee:
Anna siunaus sydämeeni.

5. Niinkuin helmassa äitini armaan,
turvallisena sain uinahtaa,
tänä iltana kättesi suojaan
huolet huomisen saan unohtaa.
(SU, KU, EK)


8. TÄNÄÄN ON PÄIVÄ PELASTUKSEN

1. Tänään on päivä pelastuksen,
tänään on aika otollinen.
Eilinen jäänyt on kaukaksi on;
Huominen vielä tuntematon.

2. Päivämme päättyy, yö lähellä;
eihän vain armo turhaksi jää?
Jeesuksen uhri Golgatalla,
Syntisen vielä voi puhdistaa.

3. Nyt kaikki, kaikki täytetty on,
Jumalan armo mittaamaton.
Sieluni usko, usko se vaan:
Riemuiten kiitä Vapahtajaa.
Riemuiten kiitä!
(SU, KU, EK)

Äitini runoja (V), 11 runoa

1. VAELTAJA, RIENNÄ, RIENNÄ!

1. Vaeltaja riennä ylös Nebon vuorelle.
Näköalat ihanimmat avautuvat sielulle
Silmäni nyt tähyävät Luvattua Maata päin.
Tule, Herra, ohjaa mua, kulje aina vierelläin.

2. Virrat vieraat houkuttavat, hämäryyteen peittyy tie.
Itkumuurin luokse usein vaeltajan askel vie.
Johda mua matkallani ylös Jerusalemiin.
Viritä mun kanteleeni kiitosvirren säveliin.

3. Silmilläin on peite vielä, näen vasta puolittain.
Joskus pyhän taivashetken tervehdyksenä mä sain;
Mutta kerran kirkkaimpana näen rannat Kaanaan maan.
Silloin syttyy sydämeni riemukkaasti laulamaan . (SU, KU, JL)


2. VAIKKA ONKIN MAAILMASSA SYNKKÄÄ, PIMEÄÄ

1. Vaikka onkin maailmassa synkkää, pimeää
Taivaan Isän silmä valvoo meitä.
Se on turva ainoa ja aivan riittävä,
Kun kompastellen käymme korpiteitä.

2. Päivänpaisteen puolella ei kulje kaikki tiet
Eikä aurinkoinen kehrää kultaa.
Varjon maasta Herran kansan matka kotiin vie, ja
Ihanaksi muuttuu tomu, multa.

3. Ota Herra armohoitoon köyhä lapsesi,
Vaikka ansioton olen aivan.
Avaa sydän ymmärtämään, että tähteni
Sä pilkattuna kärsit ristin vaivan. (SU, KU, EK)


3. VAIKKA PUHUISIN KIELIN SULOISIN

1. Vaikka puhuisin kielin suloisin, ihmisten ja enkelien,
mutta puuttuisi sydämestäni rakkaus, se taivaallinen,
olisin vain kilisevä kulkunen, taikka helisevän vasken kaltainen.
Jos mun työstäni hyvää löytyisi,
ei se mitään hyödyttäisi.

2. Vaikka uskoni vuoret siirtäisi, taikka kaiken tiedon saisin:
profetoimiset, lahjat salaiset, mutta rakkautta jos en omaisi,
silloin elämästä kaikki puuttuisi.
Lahjat parhaimmat katoavaisia,
rakkaus vain ikuisuutta.

3. Niin on Jumala rakkaudessaan armahtanut ihmislasta:
Antoi Poikansa. Häneen uskovat pelastaa Hän hukkumasta.
Hänessä vain täydellinen rakkaus.
Luonaan katoo meistä kaikki vajavuus.
Taivaan majoissa meidät tunnetaan;
saamme tulla kaltaisiksiin (SU, KU, JL)


4. VAIKKA UNHOITTAISI ÄITI LAPSENSA

1. Vaikka unhoittaisi äiti lapsensa, unhoita ei Herra milloinkaan.
Vaikka koetusten ahjoon kuljettaa, hyljätä ei saata konsanaan.

2. Tähdet pimeässä loistaa kirkkaammin, myrskyn jälkeen päivä suloisin.
En voi rakkauttaan aina ymmärtää, kätkeytyy valoon, pimeään.

3. Vaikka johdattaakin tielle Jerikon, kotitie se mulle parhain on.
Vaikka onkin joskus synkkä, sumuinen, siunausta päilyy taivas sen.

4. En voi kyllin kiittää rakkaudestaan, syntistä kun vielä armahtaa.
Katson ikävöiden rantaan Jordanin. Kerran kiitän siellä paremmin.
( SU, KU, EK)


5. VAIKKA SYNTINI OLISIVAT VERIRUSKEAT

1. Vaikka syntini olisivat veriruskeat,
Niin ne tulevat lumivalkoisiksi.
Tämä vanha ja toivorikas sana Jumalan,
Tekee sydämet aina iloisiksi.
Lumivalkea kuin huippu Hermonin,
Ihanainen niinkuin helmi hohtavin,
Sydän armahdetun syntisen,
Jonka puhdistanut on
Veri Herran Jeesuksen.

2.Vaikka olisin syntisistä suurin päällä maan,
Jeesus voi täyden armahduksen antaa.
Kauas siirtää Hän rikkomukset, pahat tekoni.
Tomun lapsen ain sydämellään kantaa.
Lumivalkea kuin huippu Hermonin
ihanainen kuin helmi hohtavin
Sydän armahdetun syntisen,
Jonka puhdistanut on
Veri Herran Jeesuksen.

3. Hiljaa kätkössä telttamajan laulu vielä on.
Ääni vankina kyynellaakson maassa.
Kunnes pasuuna Herran päivän aamun ilmottaa ,
Laulu soi sydämessa riemukkaassa.
Silloin joukko suuri valkopukuinen:
Helmiporteista he käyvät kiittäen
Eteen armollisen Jumalan.
Virsi vapauden soi,
Virsi Pyhän Karitsan.
(SU, KU, EK)


6. VAIN TUULEN HENKÄYSTÄ ON ELÄMÄMME TÄÄLLÄ

1. Vain tuulen henkäystä on elämämme täällä.
Se varjon lailla haihtuu, kuin ruoho häviää.
On turvallista tietää, on yksi pysyvää.
Se rakkaus on Herran, iäti kestävää.

2. Majani mainen kerran pois viedään puretaan
ja elämäni kankaan loimetkin leikataan.
Suo Herra armos silloin kun vaivun eteesi.
Suo turvanani olla Sun pyhät haavasi.

3. On suuri juhlapäivä, kun tomun lapsi saa
taivaisen kuoron kanssa ylistää Jumalaa.
Saa nähdä Pyhän Vuoren, sen ikikallion,
Ja kaikki kauniit unet ne silloin totta on.
(SU, KU, JL)

7. VARJELE MUN SIELUANI, KÄTKE SUOJAAN KÄTESI

1. Varjele mun sieluani, kätke suojaan kätesi.
Ole Jeesus turvanani, kuule heikko huutoni.

2. Kallio mun sielulleni, Herra, voima sydämen.
Pelastuksen vuorilinna, jonka turviin pakenen.

3. Vaikka riehuu vihollinen, pahan paulat pelottaa,
Herran kösi voimallinen kuolemankin karkottaa.

4. Varjele mun sieluani niinkuin silmäterääsi.
Ilman Sinun armoasi erämaahan nääntyisin.

5. Sinua mä avukseni huudan hädän päivänä.
Sinä annat sielulleni rauhan mysrkyn keskellä.

6. Heräjä mun sydämeni Jeesukselle laulamaan.
Kaiu kannel kiitoksesta, Hänelle se soikoon vaan.
(SU, KU, JI)

8. VEISATKAA UUSI VIRSI, HERRALLE VEISATKAA!

1. Veisatkaa uusi virsi, Herralle veisatkaa
ja julistakaa aina pelastustekojaan.
Hän Herra maan ja taivaan, myös kansain Kaitsija,
Hän vanhurskas on aina, tuomitsee armossa.

2. On mieletön se aivan, ken kieltää Jumalan
ja luottaa omaan voimaan ja viisauteensa.
Hän jumalanaan palvoo vain rahaa, kunniaa
Ja sielullensa suuren vahingon siten saa.

3. Mun Jumalani asuu ylhäällä taivaassa;
Henkensä kautta täällä, kun Häntä huudan vaan.
Sieluni muista aina, saan kaiken Herralta.
Elämän hyvät lahjat on hetken laina vaan.

4. On Jumalamme suuri, Hän kaikkialla on;
Iloitkoot taivaan joukot ja maakin riemuitkoon.
Ääneni heikon liittää saan Herran kiitokseen.
Se kerran voimakkaana soi eessä istuimen (SU, KU, kaksi sovitusta: EK, JL)


9. VIERELLÄ BETESDAN LAMMIKON

1. Vierellä Betesdan lammikon
ihminen rampa, toivoton.
Ei ole hänellä auttajaa ketään.
Kurjana maassa värjöttää.
Keskellä pylväskäytävää.

2. Lammikko ihana Betesdan
lähellä kohta kuohuaa.
Kuitenkin kaukana kuin taivas maasta
avuton sielu odottaa;
Vuosien tuska ahdistaa.

3. Säälivä lupaus läheni:
-"Tahdotko tulla terveeksi?"
-"Oi Herra minulla ei ole ketään"-
Vierellä armon lammikon
Jumala itse läsnä on.

4. Toiveiden ihana täyttymys;
unohtuu murhe, kärsimys.
Sydän saa omistaa ystävän parhaan.
Ei enää rampa, toivoton;
Betesdan luona taivas on. (SU, KU, EK)


10. VOISINKO KOSKAAN UNHOITTAA SINUA JERUSALEM?

1. Voisinko koskaan unhoittaa,
sinua Jerusalem.
Helmistä kirkkain kruunussa maan,
kaupunki kultainen.

2. Menneisyys asuu muureilla
kärsimys sydämessään
Toivoen aikaa onnellista
kaupunkiin itkevään.

3. Unessa saavu portille
kaukaisen Ihanan Maan.
Perille maahna lupausten
pääsenkö milloinkaan?

4. Jumalan vuoret ikuiset
hehkuvat rakkautta.
Jumalan Maja, Jerusalem,
en voi sua unhoittaa.
(SU, KU, HK)


11. VUODET VIERII POIS KUIN EILISPÄIVÄ

1.Vuodet vierii pois kuin eilispäivä.
Ihmiselo on vain usva , häivä.
Jeesus Herrani, kulje kanssani
joka hetki täällä.

2. Aika loppuu, ystävätkin haihtuu.
Ilo, riemu usein suruun vaihtuu.
Lohduttajani, Pyhä Henki,
Suuri Armahtaja.

3. Taivas tummuu, joutuu ilta ajan.
Rauhan löydän luona Vapahtajan.
Saavu kirkkaus valaisemaan
murheen mustaa maata.

4. Isä kuulee rukoilevaa lastaan.
Taistoon uupuneen Hän ottaa vastaan.
Väistyy varjot yön.
Valkenee jo autuainen aamu.

Tämä laulu kuului 1968 painettuun Sirkka Uotin hengellisten laulujen vihkoon ja sitä saatettiin laulaa virren 357 sävelellä. Myöhemmin KU sai siihen oman sävelen ja sovituskin on.

12. VUORISTOPOLKUA

Äitini runoja (Y) 3 runoa

1. YLISTYS JA KIITOS SULLE

1. Ylistys ja kiitos Sulle, Pyhä Taivaan Jumala.
Niin kuin isä lapsiansa Sinä meitä armahdat.
Sinä annat elämäämme ilon, murheen päiviä,
Sydämeemme kipinäisen Taivaan iki- ikävää.

2. Kiitos Jeesus armostasi, joka kestää iäti.
Ahdistuksen, vaivan alta omaksesi lunastit.
Autiossa erämaassa harhaillut on sieluni.
Kiitos että pyhään sukuun tomun lapsen valitsit.

3. Vaikka usein surunlapsi olen Isän Taivaisen,
Jeesuksessa Kristuksessa tuntee minut omakseen.
Puolustaja Pyhä Henki, lohduttaja sydänten,
Näytä aina kirkkaampana armo Herran Jeesuksen. (SU, KU, JL)


2.YLISTYSTA VEISAAN

1. Ylistystä veisaan Taivaan Herra Sulle.
Monta, monta aihetta on mulla kiitokseen
Vaikk on sanat köyhät, kiitoslaulu nouskoon
luoksesi Herra, Kaikkivaltias.

2. Jos mä kohoaisin aamuruskon siivin,
taikka merten äärille muuttaisin asumaan,
siellä Hyvä Paimen mua johdattaisi.
Herralle kiitos varjeluksestaan.

3. Maja mulla täällä, koti taivaan maassa,
jonka Jeesus luvannut on mulle valmistaa.
Auta, auta Herra, että Pyhäis seuraan
pääsisin sinne kerran asumaan.

4. Kiitosaihe suurin: Jeesus kuolon voitti!
Peljätä ei tarvitse mun enää milloinkaan.
Taivaaseen Hän nousi, vierelläni kulkee.
Ylistys olkoon Voiton ruhtinaan!

(SU, KU, JL)
Tämä laulu kuului 1968 painettuun Sirkka Uotin hengellisten laulujen vihkoon ja sitä saatettiin laulaa virren 119 ja hengellisen laulun 350 sävelillä. Myöhemmin KU sai siihen oman sävelen ja sovitus ön Juhani Laurilan.


3. YLÖSNOUSSUT, HALLELUJA! ( Pääsiaisaiheinen)

1. Ylösnoussut, halleluja, Herra Jeesus on Voitonruhtinas.
Toivonsäde loisti, armo Jumalan, hukkuvaan maailmaan.

2. Hauta tyhjä, kiitos nyt soi; murheen maahan se lohdutuksen toi.
Riemuvuosi alkoi, lunastettuna kiittää saan Karitsaa.

3. Voiton sävel loppumaton, synnin vankilan portti auki on.
Käärmeen pään Hän mursi, sielut vapaiksi verellään ansaitsi.

4. Ylösnoussut, halleluja. Pääsiäinen on myös minulla.
Iloviesti kaikuu koko maailmaan. Juhlat jo alkavat.

5. Isän kotiin nyt kutsutaan. Tervetulleiksi kaikki lausutaan.
Ylösnoussut Herra, kiitos, että saan hääpuvun ihanan.
(SU, KU, EK)