1. OI, HERRAN OMA KANSA, SÄ PYHÄ VALITTU
1. Oi Herran oma kansa, Sä Pyhä Valittu,
Vuossatain kärsimykset Sinussa kuvastuu.
Vaan lupaukset nuo, mi antoi Herra ammoin,
Ne toivon, ilon suo.
2. Kuin muukalaiset täällä he ovat kulkeneet,
ja raskaan ikeen alla matkalla uupuneet.
On toivo sydänten lupaus ikivanha:
Hän saapuu, Messias.
3. Viikunapuussa oksa nyt alkaa versoa.
On Herran lunastetut jo kotimatkalla.
On näky autuas, kun Herra kunniassaan
Ilmestyy kansalleen.
(SU, KU, JI)
2. OI IHANUUTTA KAUPUNGIN, SEN UUDEN JERUSALEMIN
1. Oi ihanuutta kaupungin, sen Uuden Jerusalemin.
Vain Johannes on nähnyt sen, se meille vielä salainen.
On murhe usein vieraamme ja kiitos virret vaienneet,
Vaan kerran sydän riemuita saa Jumalamme majoissa.
2. Me voimme tuskin aavistaa tulevan ajan autuutta.
Ei kukaan kyynelsilmin käy, ei sairautta tuskaa näy.
On pelonaiheet kaikonneet; on poissa kuormat syntien.
Ja joka voittaa, kruunataan; valkoiseen pukuun puetaan.
3. On arvollinen voittaja Jumalan Pyhä Karitsa.
Ei autuutta sen suurempaa, kun syntisen Hän pelastaa.
Hän voittanut on kuoleman. Vain Hänen kanssaan voiton saan.
Saan käydä Pyhään kaupunkiin, taivaiseen Jerusalemiin.
(SU, KU, JI)
3. OI, JEESUS ANTEEKS ANNA, KUN LAILLA PIETARIN
1. Oi Jeesus, anteeks anna, kun lailla Pietarin
siell hiilivalkealla mä kielsin Mestarin.
Sun silmistäsi loisti vain sääli, armahdus,
Ei tuominnut mua kurjaa, oi suuri rakkaus.
2. Mua armahda oi Herra, kuin Tuomas epäilen.
Taas uskonlamppu sammuu ja yössä harhailen.
Kun haavasi saan nähdä ja naulain jäljet nuo,
Mä tunnen jälleen sinut, se rauhan mulle tuo.
3. Luonasi tahdon olla nyt lailla Marian.
Saan anteeksannon Sulta vain ristin juurella.
Tuo Ristin Pyhä Veri on voiman antaja
Ja Jeesus vierelläni taakkani kantaja.
4. Oi, kiitos Jeesus Sulle, on armo riittävä.
Luoksesi tulen niinkuin ryöväri ristillä.
Saan kuulla hellän äänen minulle lausuvan:
Jo tänään seurassani oot paratiisissa.
(SU, KU, JI)
4. OI, JEESUS KUNINKAAMME, LAHJAMME TAIVAINEN
1. Oi Jeesus Kuninkaamme, lahjamme taivainen.
Ei ollut Sulle sijaa majoissa ihmisten.
Kuitenkin rakastit ja meille eksyneille
Sä kodin valmistit.
2. On lintusella pesä ja luolat ketuilla.
Ei sijaa Herrallamme, kun väsyi matkalla.
Usein me hylkäämme, jätämme oven taakse
Kalleimman aarteemme.
3. En suitsuketta, mirhaa voi tuoda eteesi:
Vain tyhjät kädet mulla ja syntikuormani.
Oi Vapahtajani, ne kaikki saanko tuoda
Sun armohelmaasi?
4. Mä uskon, että mulle myös riittää armosi,
kun verelläsi ostit vapaaksi sieluni.
Kaukainen määränpää – ikuiset asuinsijat-
jo kohta häämöttää.
(SU, KU, JI)
5a. OI, JERUSALEM, PYHÄ, IKUINEN KAUPUNKI HERRAN (muokattu nuotteihin)
1. Oi Jerusalem, pyhä, ikuinen kaupunki Herran.
Vapahtajamme siellä itki, kun katseli kerran.
2. Kuin poikasiaan emo kokoilee siipeinsä alle,
niin Hänkin tahtoi sydämellensä armahtavalle.
3. Vapahtajamme niin sua rakasti kuin isä lastaan.
Et tahtonutkaan ottaa lahjaksi armoa vastaan.
4. Armahtamaton sydän kylmä ja kova myös meillä.
Herramme etsii eksyneintäkin maailman teillä.
5. Etsikon aika vielä tänään on lahjansa suuri.
Rakkautensa on niin vahva kuin Siionin muuri.
6. Sun veressäsi, jonka vuodatit ristillä kerran,
sovinnon saamme. Soikoon laulumme kiitosta Herran.
(SU, KU, JI)
6. OI, JERUSALEM PYHÄ KAUPUNKI, LUOKSESI KAIPAA KÖYHÄ SIELUNI
( Omistettu Pirkko Uotille)
1. Oi Jerusalem, Pyhä Kaupunki, luoksesi kaipaa köyhä sieluni.
Muurisi hohto kaukaa kangastaa, ihana heijastus sen Uuden Maan.
2. Oi Jerusalem, rauhan kaupunki. Kuin majakka niin loistaa valosi.
Merellä elämän kun purjehdin, mua ohjaa Herra turvapaikkaani.
3. Sä Jerusalem, toivon kaupunki. Lupaus täyttyy siellä ihanin.
Vapahtajamme sapuu päälle maan. Sieluni riennä vastaanottamaan.
4. Oi Jerusalem, riemun kaupunki. Murheeni muuttuu siellä iloksi.
Soi Karitsalle virsi loputon. Kohta jo Herran päivä läsnä on.
(SU, KU, JI)
5b. Oi Jerusalem, Sä ikuinen ( alkuperäinen muoto 1968)
1.Oi Jerusalem,
Sä ikuinen kaupunki Herran.
Vapahtajamme
Sua itki, kun katseli kerran.
2. Kuin poikasiaan
emo kokoilee siipeinsä alle,
niin Hän tahtoi myös
sydämelleen armahtavalle.
3. Vapahtajamme
sua rakasti kuin isä lastaan,
vaan hylkäsitkin,
et ottanut armoaan vastaan.
4. Oi Jerusalem,
viel´ etsikonaika on sulla.
Hän Ylkäsi on,
jo tahtoisi luoksesi tulla.
5. Vapahtajani,
mä myös olen uskoton suuri,
vaan armosi Sun
on vahva kuin Siionin muuri.
6. Sun veressäsi,
jonka vuodatit eestäni kerran
mä saan sovinnon.
Soi lauluni kiitosta Herran. (Sanat SU)
7. OI, KIITOS JEESUS KUN VALTAKUNTAS NIIN IHMEELLISEN MEILLE LAHJOITIT
1. Oi kiitos Jeesus, kun valtakuntas niin ihmeellisen meille lahjoitit.
Sen perustukset ja muurit kestää, vaikk kuinka vihollinen hyökkäisi.
2. On perustuksena Herra Jeesus, Hän Kuninkaamme, Rauhanruhtinas.
Vain Hänen kanssaan me voiton saamme, Hän kärsivä ja Pyhä Messias.
3. On valtakuntamme ovi Jeesus, ja monta etsijää on tiellä sen.
Ei kukaan kulkija hukkaan joudu, kun pysyy tiellä Herran Jeesuksen.
4. On kaikki syntinsä anteeks saanut, se kansa, joka siellä asustaa.
Ei tomun lapsi voi sitä nähdä; sen uskossa vain voimme omistaa.
5. Oi Jeesus, luonani ole silloin, kun iäisyyteen ovi aukeaa.
Jos pääsen asumaan valtakuntaas, se kaikki, kaikki yksin armoa.
(SU, KU, EK)
8. OI, KIITOS JEESUS TAIVAASTA JA KODISTANI SIELLÄ
1. Oi, kiitos, Jeesus, taivaasta- ja kodistani siellä.
Kun saavun eteen Jumalan, Sä ethän mua kiellä.
Oi armoa ja autuutta! Nyt olen sinne matkalla.
2. On taivas todellisuutta, ei haihtuvaista unta.
Jo täällä voidaan omistaa tuo armon valtakunta.
On perillinen jokainen, ken uskoo Herraan Jeesukseen.
3. Kun päivän helle uuvuttaa, Hän väsynyttä kantaa;
ja salattua mannaakin, hän lapsellensa antaa.
Se matkaeväs ihana, on pisarainen taivasta.
4. Nyt täällä kanssa Jeesuksen, vaellan ristin tiellä;
mä armonlapsi, syntinen, saan voitonkruunun siellä.
On näky silloin valtavaa, kun helmiportit aukeaa.
(SU)
9. OI KIITTÄKÄÄ HERRAA, NIIN HYVÄ HÄN ON
1. Oi kiittäkää Herraa, niin hyvä Hän on,
kun armonsa pysyy ja on loputon.
On Herramme asunto taivaallinen,
Myös majana sydämet ihmisien.
2. Kun Jumala kuvakseen minutkin loi,
niin iäisyys ikävän sydämeen soi.
On pisara taivasta mun sielussain,
vaikk´ kuvasi minussa outo on vain.
3. Mä kiitän Sua isäni taivaallinen,
kun armosi mua kohtaan on ihmeinen.
Sun silmäsi näkivät mun alkuni,
on päivien määrä Sun kirjassasi.
4. On Jumalan rakkaus mittaamaton,
kun kaarneenkin poikaset huomassaan on.
Ja Hänelle kalliimpi timantteja
on sielumme, jota Hän vain halajaa.
5. Oi kiittäös sieluni Vapahtajaa,
kun hengessä katsella saan Golgataa.
Se aikojen alussa ollut ja on.
Nyt kiitoksen aihe on meill loputon.
(SU, KU, JI)
10. OI, MIKÄ ONKAAN IHMINEN, KUIN ÖINEN NÄKY VAAN
1. Oi mikä onkaan ihminen kuin öinen näky vaan.
Kun tuuli henkii ylitseen, ei häntä tunneta.
2. On maasta tullut, maaksi jää, kuin varjo vaihtuva.
On jokin meissä pysyvää, ei koskaan haihtuva.
3. Se sielumme on ikuinen, kotoisin taivaasta.
Kaipaus sinne ainainen, ikuiseen majaansa.
4. On meissä kuva Jumalan, perintö taivainen.
Ja kuolemasta pelastaa vain veri Jeesuksen.
5. Se ainoa on turvamme nyt kotimatkalla.
Soi siitä kiitoslaulumme myös kerran taivaassa.
( SU, KU, EK)
11. OI, MISTÄ ONNEN LÖYTÄISIN JA ILON JOKA KESTÄISI?
(Omistettu Juha Uotille)
1. Oi mistä onnen löytäisin ja ilon joka kestäisi.
Ja mikä tie on oikea mun elämäni matkalla.
2. Ei kaukana lie onnen maa, se lähellä on Jumalaa.
Ja ilon lähde sydämen on Pyhä Sana iäinen
3. Sun käskyissäsi, Jumala, saan taivaan aarteet omistaa.
On oikea vain Jeesus-tie . Se elämään ja onneen vie.
4. Oi rakas Isä, armoinen. Sun huomaasi mä pakenen.
Mä muukalainen päällä maan luonasi rauhan saavutan.
5. Jo täällä ajan rahdussa voi sydän laulaa onnesta.
Kun lapsi köyhä, tomun maan on perillinen Kuninkaan.
(SU, KU, JI)
12. OI, SIELUNI, NYT LAULA HERRALLE KIITOSTA
1. Oi sieluni nyt laula Herralle kiitosta.
Sä älä luomistöitään milloinkaan unhoita.
Loi maan ja meret Sanallaan, myös taivaan vahvuuden
Ja minuun tomuhiukkaseen loi kaipuun taivaaseen.
2 Kuin isä lapsiansa Hän meitä rakastaa
Vaikk´ korpitietä käyden jalkamme horjahtaa.
Oi, rakkaus, Sä unohdit mun suuret syntini
Ja kaikki meren syvyyteen iäksi hautasit. .
3. Nyt riemuhuuto nouskoon luo Herran istuimen,
on hyvyydessään suuri ja pitkämielinen.
On armonsa niin korkea kuin taivas maasta on,
Laupeutensa ihana kuin loisto auringon.
4. On sielu muukalainen ja sydän levoton,
kunnes se Herran luokse saa päästä lepohon.
Soi silloin virsi helkkyen Jumalan majoissa
Ja Kaanaan kieli yhteinen on silloin kaikilla.
(SU, KU, JL)
13. OI, TUO PÄIVÄ KAUHISTAVA, VALKEUS NYT TUOMITAAN ( Pääsiäisaiheinen)
1. Oi tuo päivä kauhistava, Valkeus nyt tuomitaan.
Isän Poika Ainokainen kulkee kohti kuolemaa.
.2. Matka pitkä Golgatalle. Tie jo väsyy, murehtii.
Tuskassansa ristin alle vaipuu Jeesus, Herrani.
3. Elon virvoittava lähde olet Vapahtajani.
Etikkainen hapanviini annettiin Sun janoosi.
4. Sulle tahtoisin mä tuoda lahjat parhaat päällä maan.
Mutta syntieni taakan voin mä Sulle antaa vaan.
5. Oi tuo päivä murheellinen. Kuka tuntee tuskasi?
Ystävätkin pakenevat, joukossa näit minutkin.
6. Loistaa pimeinpäänkin yöhön rakkaus, oi, loputon.
Isän aivoitukset täyttyy, sovitettu synti on.
7. Ristin Pyhään salaisuuteen sydämeni avaudu.
Veren kautta lunastukseen kantaa minut ristinpuu.
( SU, KU, JI)
14. OLI KULKIJA VUORELLE NOUSSUT, NÄKI EDESSÄÄN IHANAN MAAN
1. Oli kulkija vuorelle noussut,
näki edessään ihanan maan.
Kauas jäivät erämaan kauhut
sydän odotti vain Jumalaa-vain Jumalaa.
2. Kantoi kaipaus korpien tiellä
saada omakseen Luvattu Maa.
Näki Kaanaan kaukana siellä
Nebon vuorelta ainoastaan - ainoastaan.
3. Sama kaipaus tänäänkin johtaa
joka ihmistä erämaassaan.
Pyhä Vuori Golgatan hohtaa,
näky taivainen tien kirkastaa - tien kirkastaa.
4. Siellä Synnitön syntimme kantoi.
Portti aukeni Luvatun Maan.
Taivas uhrin kalleimman antoi,
kuolleet elämän ikuisen saa - ikuisen saa.
5. Miksi sieluni odottaa annat,
riennä armoa omistamaan.
Miksi orjan kahleita kannat?
Jeesus vieläkin sua rakastaa- sua rakastaa.
(SU, KU,EK)
15. ON ARMON AIKA IHANA LUOKSEMME KERRAN SAAPUVA
1. On armon aika ihana, luoksemme kerran saapuva.
On silloin riemu erämaan, ja hietikkokin kukoistaa.
2. Se on kuin kukka Saaronin, se lilja kaikkein ihanin.
Ja erämaankin osana on nähdä Herran kunnia.
3. Oi hätääntyneet sydämet, saa uuden voiman jokainen,
Sokean silmä avautuu ja kuuron korva vapautuu.
4. On riemulaulu valtava, kun mykän kieli aukeaa.
Rampakin hyppii iloissaan ja purot puhkee erämaan.
5. On siellä pyhä valtatie, ei kulkijaa se harhaan vie.
Kun ilo, riemu lähenee, niin suru, murhe pakenee.
6. Oi ilo iankaikkinen, oi aika uuden autuuden,
kun vapahdettuin seurassa mä Siioniin saan matkata.
7. Suo Herra mulle armosi, etten mä tieltä eksyisi.
Myös auta, että sieluni ihanan osan voittaisi.
(SU, KU, EK)
16. ON HERRA SUURI JA VOIMALLINEN
1. On Herra suuri ja voimallinen,
Hän Jumalamme iankaikkinen
on minut luonut ja kaiken suonut
mä mitä elämässä tarvitsen
2. On ihmislapsi niin taitamaton,
ja usein Luojaa vastaan riitelee.
Hän on kuin meressä pisarainen,
tai pienen pieni tomuhiukkanen.
3. Oi sano kuka on tehnyt taivaan
ja kuka maitten ääret perusti?
Oi kuka johdattaa tähdet kirkkaat
ja mistä meren pauhut puhkesi?
4. Sä voitko laskea pilvein luvun
ja tiedätkö tien valon asuntoon?
Sä portit tunnetko pimeyden;
oletko nähnyt lumen varastoon?
5. On ihmeelliset Sun työsi Herra,
oi, Jumalamme Kaikkivaltias.
Sä kaiken näet ja kaiken tiedät,
ja kaiken alku on Sun sanassas.
6. On ymmärryksemme vajavaista;
ken käsittää voi Luojan hyvyyden?
Hän Ainokaisensa uhriks antoi;
elämän saimme iankaikkisen.
(SU, KU, EK)
17. ON JEESUKSEN NIMESSÄ IHMEINEN VOIMA
1. On Jeesuksen Nimessä ihmeinen voima,
se sammuneen uskoni voi uudistaa.
Se toivon tuo elämän toivottomuuteen
Ja suloisen rauhan se sieluuni saa.
2. Kun ilo ja riemu on maillensa mennyt
ja huomisen huolia vain murehdin,
Sun Nimesi silloin on siunattu lähde;
Sen elävä vesi on virvoittavin.
2. Kun elämän kultainen astia särkyy
Ja päiväni päättyvät pois paeten.
Suo Nimeesi Jeesus mun nukkua silloin,
Vain yksin Sun armoosi turvautuen.
(SU, KU, JL)
18. ON JUHLA-AATTO (Juhannusaiheinen)
1. On juhla aatto . On sielut hartaat
ja kaikkialla luonto hymyilee.
Nyt metsä kuiskii ja vetten partaat
sen salaisuutta hiljaa kuuntelee.
2. On sydämemme nyt täynnä juhlaa,
soi leivon lailla suven suloa.
Sen ihanutta taas taivas tuhlaa,
Tää kaikki, kaikki Luojan antia.
3. Oi Isä taivaan, nyt nöyrin mielin
me Sulle tuomme köyhän kiitoksen.
Ja luomakunta tuhansin kielin
Sua säveleillään palvoo riemuiten.
4. Oi juhlapäivä, mi koittaa kerran,
kun helmiportit meille aukeaa.
Ei ansiosta—armosta Herran-
käy voittosaatto suveen ikuiseen.
(SU, KU, JL)
19. ON JUMALAMME ARMO KUIN MERI RANNATON
1. On Jumalamme armo kuin meri rannaton.
Ei hukkua sais sielut, se Isän tahto on.
2. Oi kiitos Isä taivaan, Sä meitä säälit niin,
ett´ annoit ristin vaivaan Ainoan Poikasi.
3. Oi kiitos, Jeesus, Sulle kun kuljit ristille;
näin aukaisit Sä mulle tien Isän sydämeen.
4. Mua armon Henki neuvo tielläsi pysymään.
Ja johda minut viimein iäiseen elämään.
( SU, KU, EK)
20. ON JUMALAMME RAKKAUS IHMEELLINEN
1. On Jumalan rakkaus ihmeellinen.
Se kerran soi laulussa enkelien.
Ja vieläkin sen kaiku soi sydämiin,
kuin paimenten kedolla julistettiin.
2. Me olemme kuin kansa pimeän maan
ja kyynelten laaksossa viel asutaan.
Vaan Jumalan Kointähti taivaallinen,
toi tiellemme ihanan valkeuden.
3. On vuossadat vaihtuneet kauaksi pois,
soi enkelten laulu kuin uusi se ois.
Sen aiheena rakkaus Jumalan on.
Oi sanoma rauhan ja myös sovinnon.
4. Oi Jumalan armoa , rakkautta,
kun syntinen syntinsä saa unohtaa.
Maan tomusta nousta saa kirkkauteen.
Oi Golgata, täyteys rakkauden.
(SU, KU, JL)
21. ON KAUNIS KOTIKIRKKONI
1. On kaunis kotikirkkoni,
kauaksi loistaa valosi,
kuin tähti pimeässä.
Se halki vuotten menneitten
on ollut paiste taivainen
ajassa synkeässä.
Täällä, täällä huoliansa,
murheitansa sydän huokaa
Luonasi saan taivaan ruokaa.
2. Mua ohjaa Herra kuulemaan
Sun pyhän huonees sanomaa,
kun kutsuu kellon ääni.
Saan siellä Herran sanasta
ja alttarisi armosta
uskoa elämääni.
Riemun, riemun Herra antaa,
taakat kantaa, murheet poistaa.
Kasvoistansa armo loistaa.
3. On kerran päivä koittava,
kun kirkkotieni lopussa,
soi kellot mulle rauhaa.
Oi, ota silloin sieluni
luo taivaallisen alttarin,
Missä ei myrskyt pauhaa.
Siellä, siellä Herran luona
pois on kuona. Iloitkaamme!
Ylistystä veisatkaamme!
(SU, KU, JL)
22. ON KYYNELTEN LAAKSOKSI MUUTTUNUT MAA
1. On kyynelten laaksoksi muuttunut maa,
se oli niin ihana kerran.
Ei Jumalan pelkoa tunnetakaan,
ei hyvyyttä Elämän Herran.
Oi Herramme armahda meitä, armahda meitä.
2. On paikka maan päällä mi lohtua tuo
erehtyneen ihmisen harhaan.
Kun Golgatan kummulle katseeni luon,
saa sieluni lahjoista parhaan.
Oi Jumalan armoa suurta, armoa suurta.
3. On katoavaista tää maa murheiden,
kun Jumalan pasuunat soittaa.
Hän luo uudet taivaat ja maan ikuisen.
Vain uskolliset silloin voittaa;
Soi riemuiten Karitsan virsi, Karitsan virsi.
4. On katoavaista myös elämä tää;
pian viimeinen veräjä aukee.
Oi, Herrani pyydän, sä luokseni jää,
kun henkeni maja tää raukee.
Suo lapselles ihanuus taivaan, ihanuus taivaan.
(SU, KU, JL)
23. ON MINULLA YSTÄVÄ USKOLLINEN
1. On minulla ystävä uskollinen.
On nimensä Suuri ja Ihmeellinen.
Hän Elämän Lähde on virvoittavin,
saa keitaaksi muuttumaan erämaankin.
2. Hän Rakkaus, Tie, Totuus, Vapahtaj
on kaikkien syntisten Armahtaja.
Hän Henkensä uhrasi puolestani;
mä ikuisen elämän sain lahjaksi.
3. Hän Kallio Vahva ja Turvallinen
on sauvana horjuvan matkalaisen.
Hän Leipä on nälkäisen sydämeni;
suo parannusvoidetta sielulleni.
4. Kun sumussa harhailen yksinäni
mä tiedän Hän kulkee mun vierelläni.
Ja Golgatan kummulta Tie aukenee
nyt Jumalan sydämeen armolliseen.
5. Hän rukoilee alati puolestani
ja valmistaa parhaillaan kotiani.
Se kaupunki ihana on kultainen;
pian hääjuhlaan noutaa Hän morsiamen.
(SU, KU, JL)
24. ON MULLA KOTI TAIVAASSA. ON SIELLÄ KAIKKI UUTTA.
1. On mulla koti taivaassa, on siellä kaikki uutta.
En mihinkään voi verrata sen seudun ihanuutta,
Kun kerran jätän tämän maan,
Sen ansiotta lahjaks saan.
2. Sen kodin mulle valmisti mun ystäväni parhain.
Kun eksyn rientää luokseni, vie turvaan teiltä harhain.
Hän kirkas on Kointähteni,
sieluni aarre, Ylkäni.
3. Mä usein täällä matkalla tähyilen taivaan rantaa.
Oi armon päivä ihana, kun Isä kotiin kantaa.
Soi silloin laulu kirkkaana,
kun synnin kahleet kirpoaa.
4. Ja pilvet taivaan punertaa, yön helmaan hetket haihtuu.
Pian Ylkä saapuu noutamaan, pimeys valoon vaihtuu.
Oi jospa oisin valmiina
mä Herran päivän aamuna.
(SU, KU, JI)
25. ON NÄKYVÄ KATOAVAISTA , MYÖS AIKANI POIS KIIREHTÄÄ
1. On näkyvä katoavaista,
myös aikani pois kiirehtää.
Oi sieluni, etsi taivaista,
on näkymätön pysyvää.
2. On aarteeni kalliimpi kultaa,
se elämän rikkaaksi saa.
On näkyvät aarteet vain multaa
ja sielun ne voi kadottaa.
3. Se päivä on saapuva kerran,
kun salaiset paljastetaan
ja edessä Elämän Herran,
myös sanat kaikki punnitaan.
4. Oi Herrani armahda meitä
ja valmiina olla ain suo.
Mua ethän Sa hukkumaan heitä,
vaan minut kerran kotiin tuo.
5. Pian alkaa se autuas päivä,
kun voittajat riemuita saa.
Jää elämä unhoon kuin häivä,
sen murheet kauas katoaa.
(SU, KU, JI)
26. ON VIELÄ MONTA KULKIJAA MATKALLA DAMASKOON
1. On vielä monta kulkijaa matkalla Damaskoon
On viha matkaseurassaan ja sydän kylmä on.
Vaan taivaisen kirkkauden tuo Herran armo sydämeen.
Se Saulista saa Paavalin, oi armo ihanin.
2. Myös Emmauksen tietä käy niin moni murheissaan.
On Herra poissa, eikä näy yhtään lohduttajaa.
Kun sieluihin odottaviin ilmestyy Ristinsankari,
Niin sydän syttyy palamaan Jeesuksen seurassa.
3. Oi Jeesus ole minulle Tie , Totuus, Elämä.
Suo aina elää Sinulle ristisi lähellä.
Oi, Pyhä Tie, Elämän Tie, luoksesi kerran minut vie.
Jo kohota mun katseeni taivaisiin majoihin.
(SU, KU, JL)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar