1. KATSELEN ILTAAN AUTEREISEEN
1. Katselen iltaan autereiseen. Viime säteet auringon pois haihtuu.
Virvatulten lailla illan varjot vaihtuu.
Jos Herra saapuisi tänään , löytäisikö minut ystävänään,
Vai löytäisikö luona vieraan leirin?
2. Kuuntelen kaukaa ääntä kellon. Rauhaa kerran sielulleni soittaa.
Iäisyys kun alkaa, viime hetki koittaa
ja sielu uupunut sotiin, väsyneenä kaipaa taivaan kotiin.
Sen saavutanko silloin omakseni?
3. Sinua huudan Vapahtaja! Syvyydestä sieluni nyt nosta,
armon kalliolle , ajan ahdingosta.
Oi Herra anteeks anna, matkan päättyessä kotiin kanna
Ja silloin tunne omaksesi.
(SU, KU, EK)
2. KELLOT SOI
1. Kellot soi, kellot soi, Joulun kellot soi.
Soivat vanhaa sanomaa enkelkuorojen.
Syntyi seimen oljilla piltti pienoinen.
Helkkyen, välkkyen Joulun kellot soi.
2. Paimenten sydän lyö. Nyt on pyhä yö.
Jumala ja ihminen, lapsi Marian,
Armon lahja taivainen Isän, Jumalan.
Helkkyen välkkyen Joulun kellot soi.
3. Kellot soi, kellot soi, Joulun kellot soi.
Isän käsi ulottuu käteen syntisen.
Riemulaulu kajahtaa maasta taivaaseen.
Helkkyen, välkkyen Joulun kellot soi.
( Sävel ja sovitus Jaakko Immonen)
3. KESTÄÄ HERRAN LUPAUKSET NIINKUIN VUORI SIIONIN
1. Kestää Herran lupaukset niinkuin vuori Siionin.
Loistaa Sanan lupaukset kuni tähdet tuhansin.
Vaikka kautta tulen liekin Herra lastaan joskus viekin
Armon rantaan saavutaan.
2. Lupausten yrttitarhaan kukka puhkes suloinen
Tuoksun kauneimman ja parhaan ympärilleen antaen.
Iisain ruusu ihanainen syntyi halpaan talliin vainen,
Rakkautta Jumalan.
3. Pyhiinvaeltajakansa lupausten matkalla
Vitsallaan ja sauvallansa Herra heitä johdattaa.
Sammuu usein tähdet taivaan - Usko, toivo vaihtuu vaivaan,
Peittyy siunausten tie.
4. Kyynellaakso loppuu kerran. Seimen lapsi kruunataan.
-ikivanha tahto Herran- kruunu orjantappuraa-
Siinä armo jokaiselle, siinä aukee sydämelle
Lupausten Kaanaanmaa.
(SU, KU, JI)
4. KIRKKAUDEN MAASSA PÄÄLLÄ LASIMEREN
1. Kirkkauden maassa, päällä lasimeren,
murheen mustat pilvet ovat kauas kaikonneet.
Siellä kunniassa lunastetut laulaa,
Käsissään harput, huilut, kanteleet.
2. Puku ihanainen, häikäisevän kirkas,
valkea kuin lumipeite Hermon vuorella.
Laulujensa aihe: Pyhä Karitsainen,
Vanhurskas Herra , Kaikkivaltias.
3. Murheen maassa vielä sydämemme huokaa,
mutta synnin kahleet kaikki kerran aukeaa.
Niinkuin häkkilintu vapauteen lentää
Sielumme silloin valoon kohoaa.
(SU, KU, EK)
5. KORKEALLE, YLÖS SINITAIVAALLE KOTKA POIKASINEEN
1. Korkealle ylös, sinitaivaalle
kotka poikasineen riemuin liitelee.
Pilvet kauniit hohtaa, päivä kimaltaa,
Kauas , kauas jättää hämäryyden maan.
Synnin turmelusta, ajan ahdistusta,
maa on tulvillansa.
2. Jos ei vielä kanna siivet heikot nuo,
emo sulillansa turvapaikan suo.
Levonhetken antaa: voimakkaina taas
kohoavat ylös pilvimaailmaan.
Herra, pyydän Sua, johdata Sä mua
Siipiesi suojaan.
3. Kirkkauteen kerran liitää sieluni
yli tähtitarhain, Herra, luoksesi,
iankaikkisuuteen, taivaan saleihin,
missä sävelvirrat puhkee kiitoksiin.
Virren, jota siellä laulan riemumiellä,
Täällä saan jo alkaa.
4. Telttamajan köydet vielä maassa on.
Uskon silmin katson taivaan asuntoon.
Tiedän: usko muuttuu näkemiseksi,
kaikki vajaa, aivan täydelliseksi.
Rakas Vapahtaja, Anna rauhan maja
Luonas sielulleni.
(SU, KU, JL)
6. KUINKA IHANAT ASUINSIJASI, HERRA JUMALANI
1. Kuinka ihanat asuinsijasi, Herra Jumalani, Herra Sebaot.
Sielu ikävöi, sydän halajaa, Herran esikartanoihin asumaan.
Löys suojapaikan lintunen, sai pesän pääskyn poikanen
Alttariltasi, Herra Zebaot, sydämeni Kuningas ja Aurinko.
2. Kansa autuas kiittää Jumalaa, vaikka usein polku kyynellaaksoon vie.
Lähteet pulppuaa, muuttuu kova maa. Siunausten virrat tulvii taivaasta.
Jumala, minun Kilpeni, katseesi käännä puoleeni.
Rukoukseni ota korviisi. Matkamiehen ikävä on luoksesi.
3. Päivä yksikin, Herra, luonasi, parempi kuin tuhat päivää muualla.
Ohjaa kulkuni, kiinnä katseeni ihanuuksiin taivaallisen huoneesi.
Oi varjele mua pahasta, ja pilkkaajankin majasta.
Armo, kunnia, Herran antama, taivaan tietä vaeltavan osana.
(SU, KU, EK)
7. KUINKA MÄ LAULAA OSAISIN VIRSIÄ HERRAN KAUNIIMMIN
1 Kuinka mä laulaa osaisin virsiä Herran kauniimmin.
Tää maa ja matkan murheet sen on vaientaneet kiitoksen,
Ja synnin synkkä korpitie sieluni kyynellaaksoon vie.
On kanteleeni särkynyt, sen soitto yöhön eksynyt.
2. Oi rakkautta Jeesuksen, kun kulkee yössä etsien.
Hän sitoo haavat nääntyneen. Saa ehjäks soiton särkyneen.
On laulu kerran kiitoksen kuin hento taimi keväinen.
Se puhkeaa ja voiman saa Golgatan uhrikummulta.
3. Kun vaivun ristin juurelle mä löydän kiitossävelen.
Se kauneimpana kerran soi, kun Jeesukseni nähdä voin.
Ei silloin enää murheet maan voi kiitosvirttä vaientaa.
Se aina vain soi kirkkaammin, Karitsan virsi ihanin.
(SU, KU, JI)
8. KUIN VETTEN PAUHU VALTAVA SOI KIITOSVIRSI TAIVAASSA
1. Kuin vetten pauhu valtava soi kiitosvirsi taivaassa,
kun joukko suuri valkoinen polvistuu eteen istuimen.
2. On siellä sydän ihmeissään: ei pimeyttä, yötäkään.
Ja maasta tullut ihminen saa nähdä Herran Jeesuksen.
3. Mä vielä silmin hämärin katselen tähtitarhoihin.
Kointähti kirkas, loistava, mua sieltä ohjaa matkalla.
4. On matkalaulu vaiennut ja soiton ääni sammunut.
Oi tule, Jeesus, opeta sen uuden virren sanoja.
5. Oi saanhan kerran minäkin Sinulle laulaa puhtaammin,
Karitsan virtta ikuista lunastettujen seurassa.
(SU, KU, JI)
9. KUN ARMOSI AURINKO LOISTAA JA SIELUUNI LUO SÄTEITÄÄN
1. Kun armosi aurinko loistaa ja sieluuni luo säteitään,
se kuoleman kauhunkin poistaa ja herättää taas elämään.
2. Suo rauhasi rauhattomuuteen. Suo minulle myös uskoa.
Ja sydämen hiljaisuuteen Sun voimaasi luo salaista.
3. Vain Jeesus tuo elämän sulle, Hän taivainen Aurinkoni.
Ja murheissaan ahdistetulle Hän lohtunsa suo lahjaksi.
4. Saan uskoa elämään uuteen. Mä toivon saan sydämeeni.
Ja kerran kun käyn ikuisuuteen on Jeesus mun vierelläni.
(SU, KU, EK)
10. KUN HERRA ARMAHTAA, TUOMIO KATOAA
1. Kun Herra armahtaa, tuomio katoaa.
Anteeksianto suloinen tuo ilon sydämeen.
Kuin taivaan aurinko Jumalan armo on.
Se joka aamu uusi on ja ansaitsematon.
2. Kun Herra armahtaa, elämän uudistaa,
on silloin suurin rikkaus Jumalan siunaus.
- Vitsallaan, sauvallaan Hän lastaan kasvattaa.
On sydämessä armahdus ja rauha, rakkaus.
3. Mä uusin silmin nään ihanan määränpään.
Ja armonlasten seurassa saan sinne matkata.
- Pukuni valkoinen, kruununi kultainen.
Se juhlapuku häissä on Kristuksen morsion.
(SU, KU, EK)
11. KUN LEHTI SYKSYINEN POIS VARISEE
1. Kun lehti syksyinen pois varisee
kauneus, hehku sen kuihtuu, himmenee.
Elämä silmuun jää, kunnes sen keväällä
Aurinko lämmöllään jälleen herättää.
2. Elämä ihmisen kuin lehti ois.
Syysmyrsky yllättää - kauas liitää pois.
Sieluni ikuinen odottaa kaihoten,
Milloin on saapuva kevät taivainen.
3. Oi, Jalo Viinipuu, Jeesukseni.
Kuin silmu oksassas olla tahtoisin.
Ei maiset myrskyt saa mua siitä irrottaa,
Ja kevään tullessa Elämän mä saan.
(SU, KU, EK)
12. KUN SINÄ HERRA ARMAHDAT
1. Kun Sinä, Herra , armahdat ja poistat taakat painavat,
niin ilon sanomattoman ja laulun aiheen ihanan
mun sydämeni silloin saa.
2. Mä olin kurja, poloinen, korvessa synnin harhaillen.
Vierellä virtain Baabelin unohdin laulut Siionin
Ja perintöni kadotin.
3. Kun olin vielä kaukana sain Herran armon kohdata.
Se taivaan anti verraton on armo ansaitsematon.
Sen lahjaks sain, mä arvoton.
4. Nyt sydämeni riemuissaan Hänelle laulaa kiitostaan.
On armo Herran suloisin kuin yrttitarha Eedenin.
Se pysyy iankaikkisiin.
(SU, KU, JI)
13. KUULIN SANOMAN MAASTA UUDESTA
1. Kuulin sanoman maasta uudesta,
jossa rauhaton saa rauhan.
Siell on kirkasta, yö ei koskaan saa,
eikä ajan myrskyt pauhaa.
Maata ihmeellistä lähdin etsimään.
Kulkeissani usein jouduin eksymään.
Vuoret ihanat , seudut kauneimmat
Kohtasin mä matkallani.
2. Usein luulinkin, nyt jo saavutin
autuaisen toivon maani
Mutta sydän on yhä rauhaton.
Yksin itkin murheissani.
Epäuskon yöhän usein vajosin.
Ihanaisen määränpääni kadotin.
Huuto sydämen, nousi taivaaseen.
Väsyneenä maahan vaivuin.
3. Kirkkaan valon näin, aivan vierelläin.
Rauha tulvi sydämeeni.
Tunsin arvoton, Herra tässä on.
Hän on tie ja ovi taivaan.
Maahan uuteen nyt mä kuljen riemuiten.
Valo loistaa, ristiltä se säteilee.
Vaikka kompastun, Herra hoitaa mun,
Johtaa Lupausten maahan
(SU, KU, EK)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar